keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Minun levyni

 Ostin tällaisen soittimen jo noin 36 vuotta takaperin. Silloin kun vielä sai manuaalin mukaan eikä tarvinnut katsoa www sivulta. Äkkiä se aika vaan menee, 24 h/vrk jne.  Nykyään täytyy tietää vaikka mitä, kun ostat jonkun elektronisen ”vehkeen” kaupasta.  Lyhennyksiä on mm.  Gt, Mt, Hubi, Reititin, Mb3, Cd, DVD jne.

Soittimen näyttö, säätöineen, sekä ohjevihkosen kansilehti.

Silloin katselin vain, mikä miellytti silmää ja kukkaroa. Tämän sitten löysin. Maksoi tämäkin, markka-aika kun oli, niin hiukan yli 1000 markkaa, olihan se silloin kallis, mutta kun musiikkia tykkään kuunnella. Tässä oli silloin kovassa käytössä nuo kasetit, tässäkin laitteessa on 2 pesäinen, sekä radio ja levysoitin.

 Levyjä olen kerännyt vuosien varrella, silloin aluksi ostin niitä uutena, kun oli kaupoissa valinnanvaraa. Nyt ei löydy enää kuin kirpputoreilta. Mutta sielläkin joskus löytää mieleistään musiikkia. Olen yleensäkin ollut aika ” kaikkiruokainen” musiikin suhteen.  Olenpa yhden LP:n ostanut vain yhden kappaleen takia. Se yksi kappale on vieläkin hieno. Nyt LP-levyjä on noin 80 kpl:tta. Eihän se paljon ole, kun jollain niitä on tuhansia, mutta näitä on aina silloin tällöin kiva kuunnella, niissä on se ajan patina ja se pieni rahina jossain, mitä vinyylilevyihin ajan kanssa tulee.

Olavi Virran levykotelon kansa.

Tässä vain muutama levy malliksi mitä on. Lp levyjähän enempi on, muutama single. LP tulee sanoista Long Playing, vinyyliäänilevy ja singlelevy, jossa on yleensä vain molemmilla puolilla yksi kappale, kun LP:llä on molemmin puolin keskimäärin 6-10 kpl eli yhteensä voi olla 20 mielikappaletta yhdessä. No nykyään niitä mahtuu pieneen tilaan, vaikka kuinka monta, en viitsi edes lukumäärää arvata. Vinyyleissä, klassisen musiikin levyissä, voi olla vain 2-3 kpl:tta puolella. Ovat niin pitkiä levytyksiä. Klassinen on hiukan sellaista, ettei niin paljoa ”sykähdytä”. Joku poikkeus sieltäkin löytyy, kuten ”In A Monastery Garden” ja joitain vastaavia.

Muutama 70-luvun levyn kotelo amerikkalaista sekä jamakalaista musiikkia.

 Onhan minulla CD-Radio-kasettisoitinkin ja pelkkä radiokin. Radion voin ottaa joskus ulos, kun siellä istuu kesäaikana pidempään.

Ja yksi juttu, olen taloyhtiön saunaan vienyt myös radion, sitä on kiva siellä kuunnella, kun löylyssä istuu. Joku voi tietysti sanoa, että hulluko olet, no voi olla, mutta on vaan mukavaa, kun on jotain musiikkia.  Ei ole niin yksinäinen olo siellä.

                           Kuulemisiin  T. Sisko



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti