tiistai 25. elokuuta 2015

Mustikkakiintiö

Hiipparoidessani keväällä metsässä, näytti siltä, ettei mustikoita tule lainkaan; oli märkä ja kylmä alkukesä sekä pölyttäjiä laiskasti liikkeellä.

Näköjään kannatti odottaa tänne elokuuhun, jotta näkee mitä on tulossa. Loppujen lopuksi mustikoita tuli paljon, joten minunkaan ei tarvinnut kerätä niistä lainkaan niitä pienimpiä.

En tiedä mistä olen saanut tänä syksynä innostuksen mustikoiden keräämiseen, nuorena se oli lähes vastenmielistä, johtuen edesmenneen äitini pakottamisesta kaverikseen metsään poimimaan marjoja.

Saattaa olla niinkin, että kun olen kuullut Suomeen tuotetun poimijoita ulkomailta, ajattelin sellaisten tapaamista metsässä ja saisin toimia vaikka oppaana.

Mustikkakiintiöni = yksi hunajapurkillinen. Aluksi keräsin vain kerralla syötävän määrän, sitten sain idean kerätä niitä myöskin pakkaseen. Nyt pakastin on jo täysi ja vielä on puolukkasato keräämättä.

Vieläkin käyn poimimassa päivittäin kiintiön syötäväkseni, vaikka se paras mustikoiden aika rupeaakin olemaan ohi.

Siinä lähellä asustaa ”pillipiipari”, joka luulee kai omistavansa kaikki metsät ja aluksi hän pelotteli minuakin puhallellen jonkinlaiseen hirvipilliin. Nyt hän on jo luopunut ko. touhusta minun kohdallani. On varmaan todennut ”tuohon ei tehoa mikään”. Joitakin poimijoita hän lienee saanut häädettyäkin, vaikka jokamiehen oikeus antaakin kaikille luvan marjojen poimintaan. Sitä täytyisi nyt itse kunkin hyödyntää – terveellisellä lisällä ruokavalioonsa.

Uskoo JuPe

perjantai 21. elokuuta 2015

Kirjahylly

Kesän aikana toteutin pitkäaikaisen suunnitelmani isommasta kirjahyllystä. Pitkään harkittuani ja nettiä selailtuani päädyin naapurimaan huonekalujätin hyllystöön. Ratkaisuun auttoi lopulta hyllyjen hinta. Täytyyhän rahaa jäädä myös kirjoihin.Myös hyllyjen siirreltävyys ja lisähyllyjen saatavuus auttoi päätöksenteossa.



Etsin ko. kaupan sivuilta hyllyt, klikkasin ostoslistaan ja lisäsin määrät. Klikkasin myös nappia, josta ostoslistaan saa lisättyä varastohyllyjen numerot ja tarvittavien pakettien koodit. Sitten printtasin listan ja kävin hakemassa pankkiautomaatista rahat. Itse en kauppaan lähtenyt, vaan ostokset  suoritti poikani vaimonsa kanssa. Eivät he Raisioon minun hyllyjeni takia lähteneet. Heillä oli jotain omiin harrastuksiin liittyvää siinä kaupan lähellä.

Seuraavana päivänä kotiini kannettiin 6 parimetristä pakettia, joissa yksi hylly/paketti. Myös kuitit tuotiin minulle, ostajat olivat sitten ostaneet jäätelöt palkaksi itselleen. Sen heille mielihyvin soin, koska paketit olivat painavia ja niitä joutui sovittelemaan autoon.

 Koska olen aiemminkin harrastanut saman yrityksen hyllyjen kasaamista, en epäröinyt tarttua toimeen. Pahvipakkaus avataan, rakennustarvikkeet tarkastetaan, nostetaan sivuosat lattialle. Tässä vaiheessa hoitokoirani Vikke 8v. siirtyi keittiön pöydän alle torkkumaan. Taas tuli todistettua koirien älykkyys.

Luin kokoonpano-ohjeet, hain kuvien mukaiset työkalut esille, kaivoin muovipussista ruuvit, puutapit ym. kiinnikkeet sohvapöydälle jonoon. Ohjeiden mukaan ladoin tappeja paikoilleen, kiinteät hyllyt kiinni, hyllyjen kiinnikkeet paikoilleen ja pyöräytys ruuvimeisselillä.  Tässä kohtaa ohjeeksi kaikille hyllyjen kasaajille; jos jokin ei mene suosiolla kohdalleen, älä käytä vasaraa vaan tarkista, mikä kohta kasausohjeesta ei ole toteutunut. Vasaraa käyttämällä jotain menee rikki. Nimim. kokemusta on.

Takalevyyn piti kaivertaa reikä, jotta poppikoneen ja kaiuttimien johdot saa aseteltua hyllyjen taakse. Aikaa tässä hyllyjen kasaustouhussa sain kulumaan runsaan viikon. Prosessi eteni seuraavasti; tyhjennä matala hylly kirjoista muuttolaatikkoon, siirrä vanha hylly pois edestä eteiseen, nosta valmiiksi kasattu korkea hylly paikoilleen. Järjestele kirjat muuttolaatikosta uuteen hyllyyn. Soita hakijalle, että matala hylly on noudettavissa pois. Aloita jälleen kohdasta tyhjennä matala hylly kirjoista ja jatka prosessi loppuun.

Vihdoin korkeat hyllyt olivat valmiit, osa kirjoista oli hyllyssä ja sain hakea kymmenen vuotta varastossa olleet kirjalaatikot kotiin. Aloin käymään läpi varastoituja kirjojani. Voi miten mukava tunne, kun vastaan tulee mieleinen kirja. Kuin tapaisi hyvän ystävän vuosien jälkeen. Osa kirjoista lähti sitten kierrätykseen, osa päätyi hyllyyn. Hoitokoira säilyi ehjänä. Itsellä on hyvä mieli, kun homma on valmis ja kirjat taas vuosien jälkeen saatavilla. Mukavia lukuhetkiä odotettavissa tulevana talvena. 

Eila