keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

Oppia ikä kaikki

Niinhän se vanha sananlasku sanoo ja on oikeassa. Tämän kevään aikana on tullut opittua monenlaisia tietoteknisiä taitoja. Koronatilannehan sen on aiheuttanut, mutta on siitä tulevaisuudessakin hyötyä.

Kun koronavirus astui maailmaamme, tyhjenivät ihmisten kalenterit yhtäkkiä ja totaalisesti. Jäi vain aikaa ja ikävä ihmisten luo.

Päivä päivän jälkeen tuli otettua enemmän ja enemmän kontaktia ihmisiin puhelimitse. Moni varmasti ajattelee, että sokealle on se ja sama, tapaako ihmisiä fyysisesti vai puhuuko heidän kanssaan vain puhelimessa. Voin kertoa, että ihan eri asia on tavata ihmisiä fyysisesti kuin keskustella puhelimessa.

No, puhelin kävi ajan myötä haasteelliseksi tavaksi olla yhteydessä toisiin, koska yleensä puhelut olivat kahdenkeskisiä. Kuvaan tuli mukaan erilaisia etäkokousalustoja.

Kaikille, niin näkeville kuin näkövammaisille, on jännittävää ottaa uusia välineitä ja kontaktoinnin tapoja käyttöön. Erityisesti sokeana se lisää tuskaa. Sinua ei voi yleensä auttaa ihminen, joka näkee, koska tapa käyttää etäyhteyksiä on erilainen apuvälineiden kanssa.

Viikko viikolta olen tullut taitavammaksi. Nyt onnistun osallistumaan kokouksiin ja juttutuokioihin monien eri kanavien kautta. Olen käyttänyt zoomia, teamsia, google meetiä, skypeä, whatsApp -puheluja ja ryhmäpuheluja. 

Verkosta löytyvien videokeskustelualustojen logoja, joitten nimet on mainittu tekstissä kuvan yläpuolella.


Ensimmäisinä kertoina jännittää aina, onnistuuko yhteys. Osaanko yhdistää itseni kokoukseen? Onko kamera päällä? Toimiiko mikrofoni? Kädet tärisevät ja sydän hakkaa, mutta voi sitä riemua, kun yhteys muodostuu!

Toiset alustat ovat toisia saavutettavampia. Edellä mainituista alustoista pystyn käyttämään kaikkia. Toisia käytän paremmin tietokoneella ja toisia puhelimella.

Olen oppinut paljon, vaikka olenkin alkuun jännittänyt ja ollut jopa kauhuissani. Yllättävän paljon etäyhteydenpito vie voimavaroja. Se on rankempaa kuin fyysinen läsnäolo.

Muutamia havaintoja olen tehnyt. Aikaa kokouksiin siirtymisiin menee huomattavasti vähemmän, kun kokous voi olla omalla kotisohvalla tai vaikka sängyllä. Ne ovat myös taloudellisesti hyvä ratkaisu, koska ei tule matkakuluja. Kokoukset ovat tehokkaampia, koska kukaan ei jaksa roikkua pitkään linjoilla. Persaus on kovilla varsinkin niinä päivinä, kun on useampi etäpalaveri. Mikrofonin voi mykistää ja kokouksen aikana voi vastailla ihmisille mikrofoni mykistettynä kaikenlaista… Kannattaa aina tarkistaa, että mikrofoni on mykistettynä, kun ryhtyy laukomaan totuuksia. Samanaikaisesti voi vaikka tyhjentää tiskikonetta, kun osallistuu asioiden puimiseen. 

Kuvitteelliset keskustelukumppanit ruutunäkymässä niinkuin ne näkyvät käytännössä mukanaolijoiden kameroiden kautta.

Toivon, että etäyhteydet jäävät luontevaksi osaksi kanssakäymistä. Niiden avulla saadaan ihmisiä osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja juttuihin, kun kotoa ei tarvitse lähteä. Voimme tarjota laadukasta yhdistystoimintaa myös etäyhteyksin. Tässä kohtaa on pakko mainita upea harrastukseni partio! Se tarjoaa tällä hetkellä partiolaisille mahdollisuuden osallistua Minecraftissa partioleirille. Huikeaa innovointia!

Kannustan kaikkia kokeilemaan rohkeasti! Ei haittaa, jos ei onnistu ensimmäisellä eikä toisellakaan kerralla. Sitkeys palkitaan lopulta!

Entä ellei ole videoyhteyksiä…

Kuinka siis olla yhteydessä ihmisiin, joilla ei ole tietokoneyhteyksiin perustuvia mahdollisuuksia etäyhteyksien käyttöön? Olisi kiva silti vaihtaa kuulumisia useamman ihmisen kanssa kerrallaan, kun ei voida kasvokkain tavata.

Mieleeni muistui vuosien takainen puhelinrinkiohjaajakoulutus, jonka kävin Eläkeliitossa. Silloin toimin ohjaajana sokeille odottaville äideille tai juuri synnyttäneille. Olin itse tuolloin raskaana ja kaipasin vertaistukea. Rinki oli silloin pelastukseni ja edelleen olemme yhteydessä satunnaisesti. Lapset kuitenkin kasvavat ja vertaistukea tarvitaan uusissa tilanteissa sokkovanhempana.

Tästä ajatuksesta tuli mieleeni, että mahtaakohan näinä tekniikan aikoina enää onnistuakaan tavallinen puhelu useamman ihmisen kanssa yhtä aikaa. WhatsAppissa onnistuu 8 hengen ryhmäpuhelu, mutta WhatsApp vaatii älypuhelimen.

Kuinka voikaan ihmisellä olla hyvä tuuri! Tuli nimittäin itselle mahdollisuus osallistua Näkövammaisten liiton ”Minun näköinen mieli” -hankkeen puhelinrinkiin. Ja sieltä löysin vastauksen pulmaani. 

Puhelinrinki, jossa lankapuhelin on piirroksena keskellä ja kaverit asetettu valintakiekon numeroita vastaaville kohdille. Alimmaisena sana SOITELLAAN!

Edelleen on mahdollista soittaa tavallinen ryhmäpuhelu. Upea juttu! Heti harjoittelemaan. Ei ollut ihan kamalan vaikeaa, mutta vaatii harjoitusta. Näkevältä sujuu rinkiin poimittavien jäsenten valinta huomattavasti sokkoa nopeammin. Ei se sokeallekaan mahdotonta ole, mutta rinkiläiset saattavat hermostua ylimääräisiin ääniin ja ärräpäihin. Periksi ei anneta kuitenkaan!

Mikäli sinua tai yhdistystäsi kiinnostaa järjestää puhelinrinkiä jäsenillesi, ota rohkeasti yhteyttä!
                             Päivi 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti