keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Rasvaa! Rasvaa!

Siinäpä miltei “Pirkka”-niksi: Ikää kun karttuu, niin moni asia menee kauemmaksi. Minulla mm. on ongelmana varpaiden etääntyminen ulottumattomiin, kädet eivät tavoita kunnolla jalkaterää. Kuitenkin on hyvin tärkeää hoitaa niitä. 
Jalkojen rasvaus sujuu kohtalaisen hyvin seuraavalla tavalla. Tuubista rasvaa jalkaterien päälle. Siitä rasvan saa levitettyä toista jalkaa käyttäen. Kantapäähän ja koko jalkapohjaan saa rasvaa toisen jalkaterän päältä. Molemmat jalat vuoron perään toimivat kuin kädet. Rasva leviää näin myös sääriin. Jalan kovettumat ja kiusalliset halkeamat häipyvät. Jalat voivat paremmin. Tällä tavalla levitys sujuu joka ilta melko pienellä vaivalla. Hyvinvointi on tärkeää, vatsasta ja jaloista se alkaa - se parempi olotila.
Paljaitten jalkojen jäljet piirroksena.
Tähän postaukseen taisi tulla asiaakin. Kuivat menopelit vaativat rasvaa. Rasvaillaanhan sitä polkupyöriä, autoja, junan pyöriäkin (ainakin ennenvanhaan), Siis kaikkea, jossa kahden pinnan väliin ei saisi jäädä liiaksi kitkaa, jotta se pääsisi liikkumaan taikka pyörimään mahdollisimman vauhdikkaasti. 
Usko pois, rasvattava se on tätä oman kropankin koneistoa. Ja sen asian ympärillä on jo ja tullaan jatkossakin “taittamaan peistä” enempi kuin voimallisesti. Jo kauan vallinnut rasvakammo on alkanut pikkuhiljaa onneksi väistyä pois. Miksi onneksi? Lienee opittu ymmärtämään, että kudokset ja hormonitoiminta tarvitsevat rasvaa täydellä teholla pelatakseen. Unohtamatta aivojen hyvinvointia, lisääntymiskykyä, rasvojen vaikutusta mielialaan ja immuniteettiin…
Suositeltavia rasvan lähteitä: rypsiöljyä, kaloja, pähkinöitä, avokado etc.

Hyvälaatuiset rasvan lähteet, kuten eläinrasvat, kala, kuumentamattomat kasvirasvat, kuten avokado, oliivi, oliiviöljy, pähkinät, siemenet ja kookos. Nykyaikana niitä kaikkia saa ja niistä saa tietoa. Yhteiskuntakin ohjaa erilaisten terapeuttiensa kautta meitä “rasvaamaan” koneistoamme niin, että - kun elinajanodotekin on silminnähden kasvanut - saisimme elellä sen kokonaisuudessaan, jollei tyystin ilman, niin ainakin vähin hankaluuksin loppuun saakka. 
Mistäkö noin hienoja ajatuksia olen päähäni saanut? Käytännössä, melko pitkän elämän aikana nähtynä ja kuultuna. Tosin ennen, kun lähes kaikkien työt olivat fyysisesti raskaita, rasvaa tarvittiin ravinnossa myös polttoaineena jaksamisen lähteeksi. Taannoin sattui silmiini artikkeli, joka kiinnosti ja sain ajatuksen, että kirjoitanpa kerrankin tosi rasvaisen jutun: 
Lukekaa (vaikka kyseessä onkin informoiva mainos) ja muovatkaa oma mielipiteenne - minusta siinä oli asiaa. Kyllä Itte Minästä täytyy pitää huolta ja oikeanlainen ravinto lienee yksi tärkeä tukipilari omalle hyvinvoinnille. Ei tosin ainoa, mutta tällä kertaa se nousi päällimmäiseksi. Huolta pitävänä vaihteluna tämän poikkeusajan muuhun huolehtimiseen. Sovelletaan sitä nautintona – mukaan ottaen rasvaakin - kohtuudella.
                         Niilo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti