NYT "KIELITÄÄN"!

Maailmassa puhutaan ehkä jopa 7000 kieltä, joitten joukosta tämä vähäinen Suomemme kieli ei juurikaan erotu - edukseen. Moniulottuva kielioppimme taivutuksineen, etuliitteineen, päätteineen, sanojen yhdistämisineen ja ties minä omituisine ominaisuuksineen, sekä erikoisesti runsaine synonyymeineen - niin, sitä väitetään vaikeaksi. Ymmärtämättä juurikaan kielemme hienouksia, heräsi tuosta otsikkoajatuksesta arvailu, että mitä kaikkea se voisi tarkoittaa? Synonyymeina, samaa merkitsevinä sanoina Kotimaisten kielten keskus tarjosi sille: antaa ilmi, ilmiantaa, juoruta, kannella, kantrata, kavaltaa, laulaa, laverrella, vasikoida, visertää. Ja siihen listaan eivät päässeet lainkaan mukaan maan 7 murrealueen omaperäisyydet. 

Mitäköhän tuo "kielitään" tuo Sinun mieleesi?

"Kilautin" muutamalle kaverille, kysellen oman taikka omimansa murteen hieman jokapäiväisyydestä (ja käyttämästään puhekielestäkin, kirjakielestä puhumattakaan) poikkeavia ilmaisuja. Jonkinverran aikoinaan kotimaata eri kolkiltaan katselleena ja noitten kavereitten listauksilla, ajattelin tehdä mielikuvitusmatkan pohjoisesta etelään. Ulkorajojemme sisäpuolella, hallituksen matkustusrajoituksia noudattaen. Tulisitko mukaan - yritetään yhdessä "pysyä kärryillä"!

Aivan puhtaan sukuperimän omaavat koltat ja saamelaiset ovat jääneet kohdallani kohtaamatta, mutta lappalaisilla ja lappilaisilla on jo aivan omat, pohjoisen sanansa. Vai lienetkö kuullut Salon torilla (ennen kahden metrin kuuloetäisyysaikaa) tällaisia: ahku = isoäiti, juovattaa = seurata, pitää silmällä, elo = porokarja, hurrikas =  outo, vieras henkilö tai paikka, kahakäthen = kulkea edestakaisin. Tuosta viimeisestä sanasta (kun olemme laskeutuneet sieltä Nuuskakairasta muutaman poronkuseman alemmaksi) vertailu edestakaiselle kulkemiselle on mutkin. Ostin joskus Oulun asemalta tikettiä Helsinkiin, niin virkailija kysyi, että "mutkinko"? Meinasin heittää savolaisuuksiani, ettei ihan suoraa rataa lienekkään, mutta onneksi lipunmyyjä täsmensi, että "vaiko vain meno"?

Oulunseutu on muutoinkin murteessaan väriläiskä kartallamme. Se ookkona Oulusta... alkaa olla jo kulunut fraasi, mutta kuulostaisiko tutulta ettei ole rääpyä = ei ole tilaisuutta tai aikaa, hilijastua = olla myöhässä, myöhästyä, huilata = luistaa hyvin, mennä nopeasti (kai myös levähtää), kenkätä = antaa ilmaiseksi, juorupeili = katupeili, ikkunan pielessä ulkopuolella, jolla näki jalkakäytävällä kulkijat molempiin suuntiin (tunnettiin myös maan länsipuolella ja pääkaupunkiseudulla, kun ihmisillä oli aikaa seurata toisia). Monia nimiä hallussaan pitävät lapaset taikka kintaat ovat siellä rasat, ja ruokapuoleltakin löytyviä ovat rössy = veripalttu ja perinneruokana rössypottu = keitto, jossa on myös perunaa ja sianlihaa. Öllövelli = kylmä kaljakeitto (venäläisen keittiön kesäherkkua, kuinka lienee sinne ruokaohje kulkeutunut), örkky = korvapuusti, nisu (eikä mitään viittausta pullapitkoon, joka on leeta). Siihen päälle pisteeksi nilikkakahvit = kahvi ilman pullaa.

Samalla korkeudella kartalla maan itäreunalla on oma murteensa, tottakai. Se on vahvasti Suomen suurimpaan murrealueeseen maantieteellisesti kuuluvaa savon alaryhmää, mutta todellakin aivan omaansa! Koillismaalta Päätalon Kallen kirjojen välityksellä sitä sanastoa on luettu kautta Suomen ja aina sieltä joku termi jää vähäksi aikaa elämään täälläkin, kun on juuri kirjan sulkenut. Sieltä, Sallasta alkaen ja Kuusamosta etelään päin kulkiessa löytyy hyvinkin vaihtelevia ilmaisuja: ahveerata =  ajatella, miettiä, akkiloeja = avustaa, sassaroepi = menee rikki, epäkuntoon, reistailee, ratulat = kihlajaiset, konnunnuusa = pula heinistä kevättalvella. Jonkinverran etelämpää, Kainuun murteesta, löytyy sana, joka ei tarkoita mitään, mutta se voi tarkoittaa "kyllä, ei, ehkä ja kaikkea siltä väliltä" ja se on Van!  (Van, älähän hättäile!) Itämurteiden ka ja kah toimivat hiukan samalla tavalla. Taikka käsite Sujjuuko se? - sujua = taipua, joustaa, antaa perää, virraapelihomma = toissijainen, helppo, höttösissään = tohkeissaan.

Keskisessä Suomessa lienee puhe lähinnä kirjakielen arkista osaa, ei virastotasoa. Vaikka alue kuuluu savolaismurteisiin, niin Hämeen ja länsi-Suomen murteiden vaikutus on tuntuva - yhteisvaikutuksenakin selkeä. Vanhojakin sanontoja saattaa kuulla: on sutuva = vilskettä, pinsu = vähäruokainen, mutta tuskin edes vanhempi väki tuon tason murteita suosii, sillä siellä, kuten kaikkialla, murre elää puhekielenä.

Varsinainen "Savon syvän" jää näiden reunamurteiden keskellä esi-isän asemaan, eikä kyse ole suinkaan yhdestä kantamurteesta. Joku viisas on väittänyt, että savo on kieli, jonka sisällä on 51 murretta! Ja oletan sen tarkoittavan vain Pohjois-Savon aluetta, sillä Etelä-Savo lähentelee Porjois-Karjalan ja Kaakonkulman karjalaisuutta "puheensa aksantissa"! Joka tapauksessa koko tuolla alueella on yhä voimassa sääntö, että vastuu on kuulijalla - kokonaisuudessaan. Juuri sille ja savolaisille viäräleuvoillehan sitä on lähes kaikissa vanhemmissa (ja hauskemmissa) kotimaisissa elokuvissa naurettu! Eli aivan turhaa olisi kerätä sieltä yksittäisiä sanoja tähän, kun meistä jokaisella on joku mukavalta tuntuva muisto taikka muistikuva savolaishuumorista, hampailla taikka ilman! 😊 Samalla lailla taitaa olla viisainta jättää Rauman giäl ja Turun murre omaan rauhaansa, tarkoittipa se pimpparoiminen nyt mitä tahansa - kun tässä sentään asustellaan sen verran lähellä, ettei... ja perniöläiseenkään sisimpään ei riitä tarmoa kurkistella, mutta joku sana tätä salonseutulaista. Tämä jokapäiväinen lehtemmehän julkaisi monisivuisena teoksen nimeltään 

Mutta kaikella kunnioituksella ja kun lähipiiristäni noita murteen(kin) avaajiksi kelpaavia löytyi, niin otetaan joku sana ankeleikist (= välttämättä) tästäkin ympäristöstä, jonne jo yli 30 vuotta sitten onnistuin kulkeutumaan. Kuitatkoon tämä nykyinen kotiseutu myös sen edellisen murrealueen sanastot - koskaan tällä "en mistään kotoisin" lähtökohdillani sitä Stadin langia oppinut ymmärtämään. Ainahan sitä muutaman sanan matki, mutta... Tosin en näistä lähimurteenkaan hiukka vanhemmista hienouksista ole ällän päällä!

Tuohon edelläolevaan viitaten nämä seuraavatkin ovat vain jäljennettyjä, enkä osaisi puoliakaan käyttää puhekielessäni. Filistä = viheltää, kleini = hoikka, laiha, krinti = portti, kekkaroitta = viivytellä, kävästä = lakaista, haravoida, kleeho =  ovela, korstraaki =  läpiveto, kruntipulla = pullapitko, lainata = niellä, norkata = odottaa, paljalvo = paljain jaloin, parhalas = juuri nyt. Ja niimpä parhalas vedetään yhteenvetoa koko tästä murteilla murhettumisesta. Eli PUHUTAANKO SUOMESSA VIELÄ MURTEITA?

Jostain viime vuosituhannen puolella ilmestyneestä Kielikellosta luin tuollaisen otsikon alta tutkittua tietoa, että kyllä. Virheellinen käsitys syntyy siitä, että hyvin moni olettaa oikeaoppisen murteen olevan vain jotain 1700-1800-luvulla puhuttua. Pikkasen samalle linjalle tuokin keräämäni sanasto pohjautuu - hiukan tarkoituksella ja provosoidenkin, sillä kaikki ne sanat, joita luontevassa puheessamme päivittäin käytämme on meidän murrettamme. Ehkäpä se on erilaista kuin lapsuudessamme, elämäntilanteista, asuinpaikoista ja jopa koulutuksesta johtuen, mutta juuri sellaisena, kuin Sinä sitä sanoina julkituot, se on murretta, arkikieltä, puhekieltä. Mutta kaikissa murrejutuissa on ainakin puolet merkitystä intonaatiolla ("nuotilla). Ja siinä on vivahteita sekä perintö-, että ympäristötekijöistä (niinkuin sen "entisen miehen" pojalla, joka menestyi isänsä lailla opinnoissaan, mutta oli hiukan talonmiehen näköinen 😇).

Ja jos ennätit pitkästyä, niin olen pahoillani, ellet - niin karanteenista huolimatta - voisimme ottaa puheenaiheeksi murteiden merkityksen jokapäiväisessä elämässämme. Minkämoisten murteitten kanssa olet ollut tekemisissä ja kuinka paljon jotain vanhemman murteen sanoja osaat ja jopa käytät? 

Nykyaikaisella tekniikalla tuohon keskusteluun pääset mukaan HUOMENNA TORSTAINA 14.5. KLO 12 SYTYn TorstaiTreffeillä Teamsin-videopalaverin jutustelutuokiossa. Mukaan pääset tietokoneella jo noin klo 11.50 menemällä selaimessasi osoitteeseen (paluu blogiin "TAKAISIN"-painikkeella):

https://teams.microsoft.com/_#/pre-join-calling/19:meeting_M2RiNzFlYWQtMzc5Yy00MTdiLTgyOTktNzdiMzE1MzMzYTdl@thread.v2

Mikäli tarvitset opastusta mukaantuloon, niin sitä sekä liittymislinkki löytyy puolestaan täältä 

https://www.salonsyty.fi/ajankohtaista/torstai-treffit?fbclid=IwAR1Hlc9Ci1mx8xCS3GgBeyr7FdMvhnmGG-nJuxexcviM6yqlNDGfhQTRIcs

Yhtenä jutustelun aiheenamme ovat silloin nimenomaan murteet. Nähdään silloin