”Naamakirjassa” eli
Facebookissa on paljon ihmisten jakamia ruoka-annosten kuvia. Tässäkin jutussa
käsittelen ruokaa.
Yksin kun asuu, saa tehdä
just niinku haluaa. Joko se on vanhaa lämmitettyä taikka sitten uutta. Itse en suosi noita valmisruokia, joten se on
tehtävä itse. Sitten tietää ainakin mitä
suuhunsa laittaa.
Kerran sunnuntaina tuli
mieleen, että on hernesopan vuoro. Herneet säilyvät kaapissa, kun ovat kotimaisia ja
hyvin kuivattuja. Eihän niitä montaa tuntia tarvinnut liottaa, kun olivat jo
keittopehmeitä. Suurin osa varmaan käyttää lihana porsaan potkaa tai muuten
possun lihaa. Ja purkkihernekeitoissa sitä on varmaan. Mulla
on siinä vaan herneet, porkkanaa, 2 kasviskuutiota ja sitten paistan pieniä
kokkareita naudan jauhelihasta, sitä hiukan maustan ja keiton joukkoon
lopuksi. Siinäpä ruokaa 2-3 päivää
varten. Ei tarvitse joka päivä sitä ruokaa tehdä.
Syy, miksi on vaan jotain
muuta kuin possua, johtuu vanhoista ajoista. Joskus oli porsaan jauhelihassa
epämääräistä makua, joka ei sopinut mielestäni siihen.
Maistuivat kalalle silloin.
Kertoivat, että syöttivät kalajauhoja possuille. Ja yksi neurologi sanoi
yhdessä kuntoutuksessa, jos voitte olla ilman possua, niin aina parempi, ei se
kiellettyä ole, mutta … Olen siis ollut
jo kohta 40 v ilman possua ja hyvin pärjännyt.
Joulukinkku ja monet
voileipäkakut jääneet syömättä. Ja ne grillimakkarat. Ei monissakaan ole
pelkkää nautaa tai kanaa. Mutta ei se minua ole haitannut. Muille siitä joskus
tulee ongelmaa enempi. Mitä ”mä sulle nyt tarjoan”, jos kahville johonkin menen.
Kahvi riittää loistavasti, eikä sitäkään välttämättä tarvitse, jos lenkillä
olen ja piipahdan hetkeksi.
Muistin lokeroista kaivoin
yhden muiston, kun söin yhden makkaran, silloin kun olin Salon Jukolassa
myymässä makkaraa koko yön. Yksi pääsi hiukan tummumaan ja ajattelin, ettei
sitä kuitenkaan kukaan enää halua ostaa. Siitäkin jo aikaa, v. 2006. Se on jo
toinen tarina.
Eiku syömään t. Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti