Sotilaspoikien talvisota

Otsikossa on kaksi asiaa. Talvisodasta on puhuttu viime aikoina paljon, joka johtuu siitä, että näinä päivinä tästä eloonjäämistaistelusta on kulunut 80 vuotta. Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940. Tämä tuleva päättymisen muistelupäivä on sattumalta perjantai ja kolmastoista päivä!

Sotilaspoikalehti

Tänään saamme olla äärettömän kiitollisia sotaveteraaneille. Onneksi tämä harventunut veteraanisukupolvi on nykyään siinä arvostetussa asemassa, mikä sille kuuluu. Ennen ei aina ole ollut niin. Tänään heidän kaksi järjestöään jo toimivat yhdessä perinnetyötä tehden.

Salossa toimii myös sotilaspoikien perinteitä ylläpitävä kilta. Kerron siitä nyt enemmän. Ennen sotia meillä oli suojeluskuntajärjestelmä, joka teki arvokasta maanpuolustukseen liittyvää koulutus- ym. työtä. Lotat on tässä vielä mainittava ihan erikseen korvaamattomasta toiminnastaan. Salolaisten hyvin tuntema ”Sininen Talo” oli suojeluskuntatalo, joka valmistui vuonna 1924.

Pienen kansan on saatava kaikki voimat liikkeelle, jos ylivoimainen vihollinen käy kimppuun. Suojeluskunnissa oli myös poikaosastot, johon saattoivat liittyä vanhempiensa luvalla 12-16 vuotiaat pojat. Nykyisin elossa olevien sotilaspoikien syntymävuodet ovat yleensä 1924 ja 1934 välillä. Monia poikia houkutti mukaan vihertävä pusero ja lakki. Pusero oli sotilaan takin kuosia. Valitettavasti kaikki pojat eivät päässeet suojeluskunnan poikaosastoon, koska kotona ajateltiin ”puoluekannan” mukaan.

Sodan puhjettua poikaosaston nimi muutettiin muotoon ”Suomen pojat” ja sitten 17.9.1941 sotilaspojiksi. Tämän kirjoittaja syntyi kaksi kuukautta myöhemmin. Nimenmuutoksen syy oli se, että pojat niin oikealta kuin vasemmalta saattoivat nyt liittyä mukaan. Työ isänmaan hyväksi tarvitsi kaikkia. Vastaavasti tytöt saattoivat liittyä pikkulottiin. Parhaimmillaan sotilaspoikia oli talvisodan syttyessä 30 000, kun noissa ikäluokissa oli 400 000 poikaa. Korkeimmillaan sotilaspoikien määrä oli sodan loppuvaiheessa 72 000. Suojeluskunnat ym. järjestöt, sotilaspojat mukaan lukien lakkautettiin, rauhansopimuksen mukaan 24.9.1944.  

Uusi alku. Monet lakkautetut järjestöt perustettiin sitten uudestaan, kun aika oli kypsä. Valtakunnallinen Sotilaspoikien Perinneliitto viettää tänä vuonna toimintansa 30-vuotisjuhlaa. Salon seudulla alettiin puuhata sotilaspoika-asiaa myös uudelleen. Pankinjohtaja Sampo Saarioja oli aloitteen tekijänä. Nyt tämä Salon Seudun Sotilaspoikien Perinnekilta viettää 25-vuotisjuhlaa 21.3.2020. Jäsenistössä on vielä kymmenkunta oikeata sotilaspoikaa, iät 85-90 vuotta.

Seudun jokaisessa kunnassa oli suojeluskunta ja niissä poikaosastot. Mitä he tekivät sotilaspoikina? He hoitivat ilmavalvontaa ja vartiointia, etsivät desantteja, toimivat lähetteinä, keräsivät kaikenlaista materiaalia kierrätettäväksi, osallistuivat mottitalkoisiin, keräsivät pulloja Molotovin coctaileja varten jne. He vapauttivat aikuisia tekemään jotakin muuta. Toiminta kuitenkin oli ennen sotia vahvasti urheilupainotteista ja eräretkeilyä kehittävää.

Lakit ja merkit

Tänään Salon kilta toimii jäsenistönsä yhteistyötä varten järjestämällä yhteisiä tutustumismatkoja ja muuta yhteistä tekemistä. Salon kilta käy mm. joka kesäkuun 4. päivä laskemassa sinivalkoiset kukat kolmen salonseutulaisen Mannerheim-ristin ritarin haudoille lippuvartion kanssa. Ensin Halikon hautausmaalla ritari Hans-Olof von Essenin haudalle, sitten Helisnummen hautausmaalla ritari Eino Laisin haudalle ja vielä Salon vanhalla hautausmaalla ritari Urho Lehtovaaran haudalle. Kilta on ottanut hoitaakseen Eino Laisin haudan, koska hänellä ei ole enää omaisia Salossa. Kilta on ollut hankkimassa laattaa seurakunnan Mahlakankareen seurakuntakodin eteisaulan seinään, josta ilmenee Eino Laisin ritarius. Laatta sijaitsee siellä, koska Eino Laisin maatila oli seurakuntakodin kohdalla aikoinaan.

Eino Laisin laatta Mahlakankareen seurakuntakodissa.

Eino Laisi sai Mannerheim-ristin, kun hän oli ”Viipurin tien tulppana” ampuen suorasuuntaustykillä seitsemän vihollisen panssarivaunua ja vielä haavoittuneenakin  viisi kuorma-autoa.

Urho Lehtovaara oli 6. paras hävittäjälentäjä. Hänen ensimmäinen ilmavoittonsa oli Morane 406-hävittäjällä Kiikalan ilmatilasta tavoitetun vihollisen pommikoneen alasampuminen.

Ritari Hans-Olof von Essen oli kyvykäs joukkojen johtamisessa vaikeissa olosuhteissa.

Kiltalaiset Halikossa von Essenin haudalla

Salossa on Itsenäisyyden museo. Matti Rajasaari on museon vetäjä. Hän on sotilaspoikakillankin jäsen. Kannattaisi katsoa ”netistä”, koska museo on auki ja käydä tutustumassa vaikuttavaan näyttelyyn! Sieltä löytyy myös sotilaspojan vihertävä pusero!

Eero, res.kapt.