Saavutettavuus ja mitä se
tarkoittaa?
Pähkinänkuoressa, virallisesti määriteltynä, tästä on kyse: ”Saatat kuulua niihin, jotka pystyvät käyttämään verkkopalveluita ilman ongelmia. Sinulla on ehkä sorminäppäryyttä osua pieniinkin klikkailtaviin kohtiin. Silmäsi erottavat tekstin, vaikka se olisi pientä ja tausta olisi värikäs. Jaksat lukea monimutkaisempaakin asiantuntijatekstiä ja käyttää energiaa löytääksesi etsimäsi.
Kaikille
verkkopalveluiden käyttäminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa. Eikä sinuakaan
ehkä haittaisi, jos verkkopalveluita olisi sujuvampi käyttää.
Suomessa on yli
miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat saavutettavuutta. Se on valtava määrä
ihmisiä, jotka joutuvat taistelemaan arkisten asioiden hoitamisessa. Monet
jäävät kokonaan verkkopalveluiden ulkopuolelle.
Saavutettavuusdirektiivin
tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta. Siis sitä, ettei kukaan jää palveluiden
ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Tavoitteena on, että jokainen pystyy toimimaan
täysivertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Eli asioimaan virastoissa ja kunnan
sivuilla tai hoitamaan asiansa verkossa.”
”Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö
vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Laki
digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019.
Saavutettavuus-vaatimusten soveltaminen käynnistyy portaittain 23.9.2019.
Saavutettavuusvaatimusten neuvonnasta ja valvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto."
Ehkä olet jo huomannutkin, että myös Yhdistävä tekijä on siirtynyt
noudattamaan tätä(kin) direktiiviä. Asiantilaa ollaan SYTYssä autettu
voimallisesti eteenpäin, mm. järjestämällä viestikoulutuskokonaisuus aiheesta
”Saavutettavuus”. Toivottavasti kaikki ne, joita jäsenyhdistyksissämme asia
koskee, ovat osallistuneet tähän useampia kertoja käsittäneeseen kurssitukseen.
Tämän bloginkaltaisen sivustomme osalta taustaa tummennettiin
ja sille mahdollisimman selkeäksi kontrastiksi valittiin valkoista väriä
käyttävä Verdana fontti eli kirjasintyyli. Se kuuluu sekä Windows, että Mac -koneiden
peruskirjasinlajeihin, joten sen pitäisi löytyä kaikkien laitteilta. Selkeyttä
lisäämään on valittu myös riittävän suuri kirjasinkoko, joka meillä on 16
pistettä, mikäli näyttösi toistoarvona on 100%. Tiesithän, että voit tietokoneella
ja mobiililaitteilla muuttaa myös näkymää sekä suuremmaksi, että pienemmäksi.
Pääasia, että näet kaiken omasta mielestäsi riittävän selkeästi, jolloin näkymä
kohdallasi ”edistää kaikkien mahdollisuutta toimia
täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa” ja luo edellytykset ”verkkosivustojen
ja mobiilisovellusten saavutetta-vuudelle sekä parantaa digitaalisten
palveluiden laatua”. Ja jälleen yhtä EU:n ohjaamaa käytäntöä ollaan Suomessa suuremmin
pullikoimatta toteuttamassa.
Vakavasti ajatellen tuon selkeyden eli
saavutettavuuden merkitys on monesti paljon enemmän mitä edes pysähdymme
ajattelemaan. Eikä yksin se, että tekstistä saa aiempaa paremmin selvän, sen
olisi myös oltava selkeämmin ymmärrettävää, helppolukuista ja myös kuvallisen
aineisto osalta tekstitettyä niin, että esimerkiksi näkövammaiset ”kuulisivat”
mistä on kysymys. Mm. kuviin liitetään ns. ALT-teksti, joka ei näy luettaessa,
mutta heidän laitteillaan kuunneltaessa, siitä selviää mitä kuvassa on taikka
tapahtuu. Eli saavutettavuus vaatii paljon. Toivottavasti se täyttää sekä
asetukset määränneen, että palvelusta hyötyvän tahon odotukset. Meistä olisi
tärkeää, että nämä ulkonäkömuutokset miellyttäisivät silmääsi – Yhdistävän
tekijän sisältö pyritään pitämään entisenlaisena. Mutta molempiin, ulkoasuun,
että sisältöön, voit antaa palautetta jokaisen postatun jutun lopussa olevan
kommenttiosion kautta! Meistä jokainen kynäilijä toivoo Sinun olevan
saavutettavuutemme rajojen sisäpuolella ja, että Sinä saavuttaisit tyytyväisiä
tuokioita Yhdistävää tekijää seuraillessasi!
Tämän sivun ylläpitäjänä
Iso-Timppa
Saavutettavuusvaatimusten
neuvonnasta vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Lisätietoja verkkosivulta
Tuo valkea tummalla pohjalla on kyllä selkeä, mutta noin isot sanavälit eivät tunnu luontevilta. Vähän kuin kuuntelisi selkokielisiä uutisia.
VastaaPoistaSanaväleihin vaikuttaa parikin eri asiaa - intenetissä julkaistavien tekstien perusasetuksien määritteistä johtuen. Ensinnäkin tekstityyppi (Verdana) on monia fontteja hiukan leveämpää, mutta sanavälien kokoon vaikutta enemän se, että käytössä on ns. tasapalsta (kummaltakin reunalta tasattu) lukemistä selkeyttävän ja sitä tukevan muotonsa vuoksi. Jos käyttäisimme tavutusta, sanavälit olisivat samankokoisia ja koko ajan ns. normaaleja, mutta kun lähes jokaisella netin käyttäjällä kuvaruudun koko ei ole sama, eikä sitä aina ole määritelty 100%:seksi, niin lopputuloksen näkymästä tulisi hyvin monen kohdalla hyvinkin erilainen mitä alunperin on tarkoitettu, jopa hyvinkin luonnottaman hassu. Siksi yleinen ohje nettiin tekstiä kirjoitettaessa on se, ettei paineta Enteriä rivinvaihdossa, eikä tavutus ole käytössä! Ja kun teksti on määritetty tasapalstaksi kokonaisten sanojen kanssa, niin se tasataan automaattisesti sananväleillä. Joskus, kun huomaan postattaessa (100% lähtökohdalta) todella suuren sanavälin, niin silloin manuaalisesti lisään sinne sanavälin korjaavan tavutuksen - silläkin riskillä, että jos/kun sivua katselee vaikkapa 120%:lla näytöllä, tuo tavuviiva näkyy hassusti siellä yhden sanan keskellä kirjoitusvirheenä. Että yrittäkää sietää jokunen erikokoinen sanaväli; se kuuluu tähän selkeämpää näkymää varten käytettävään 16 pisteen fonttikokoon. Pienemämllä, mutta vain tarkkanäköisimmille selkeästi näkyvällä fontilla, tasapalstallakin sanavälit pysyisivät tuntuvasti pienempinä - silloin ei vain enää tavoitteemme saavutettavuudesta täyttyisi. (Tässä vastauksen tekstissä näkyy vähemmän isompia sanavälejä asentava toteutus pienemmällä tekstikoolla! Täytynee kokeilla kuinka selkeästi blogi on kaikkien luettavissa, jos tekstikokoa pienenettäisiin 14 pisteeseen...)
Poista_IsoTimppa_