Paniikki

Ei se paniikki tässä tarkoita sitä (allakka), eikä sitä toistakaan (dosetti), vaan kolmatta tilannetta. Se kolmas tilanne on se, kun koronavirus tyhjensi koko almanakan, eikä hän nyt osaa olla mitenkään.

Ennen töissä hän usein haaveili, että kun tulis joskus rauhallinen aika, ettei tarvis koko ajan lentää tehtävästä toiseen. Kotonakin oli ne kuuluisat ruuhkavuodet.

Sitten hänelle koitti aikanaan eläkeaika. Kaikki tutut pelottelivat, että jos sulla ei ole koskaan ollut muuta, kuin työ, käy huonosti. Hän alkoi hankkia sellaista tekemistä, mikä ei ollut työtä. Vähitellen kalenteri alkoi täyttyä tekemisestä. Tämä kertomus tuttavarouvasta on tosi. Jos häneltä kysyy jotakin vapaata aikaa kolmen viikon päähän, että voisiko hän lähteä esim. porukkamatkalle, niin eipä vapaata löytynyt.

Eikä yleensä sopinut mikään muukaan päivä tai aika. Hoki vain, että eläkeläisillähän on aina kiire! Mennään tukka putkella, niin ettei pavut tahdo suussa pysyä.  Aika ei riitä kuulemma mihinkään tarpeelliseen. Työssä olon aikainen haikailu sellaiseen aikaan, ettei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, oli jo päässyt totaalisesti unohtumaan.

Mutta nyt tämä korona tuli hänelle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se tyhjensi kalenterin ainakin pari kuukautta eteenpäin. Mutta mitä nyt leskirouvalle kuuluu? Tuli oikein kunnollinen paniikki! Mitä minä nyt teen? Joka päivä pitäisi keksiä jotakin mielenkiintoista, etteivät aivot jässähdä. Eläkeajan alettua kai kuolemanpelko oli alkanut ajaa takaa? 

Ulkomaanmatkojakin oli varattu jonoon ensivuodelle asti. Ja luettelo niiden jälkeenkin oli olemassa.

Nyt tunti mitään tekemättä hiljaisuudessa on yhtä helvettiä! Eikä televisiostakaan ”tule mitään”, niin kuin hän ennenkin aina totesi. Radiosta hän ei viitsi kuunnella mitään iskelmiä, kun ei ehtinyt niihin perehtyä nuorenakaan. Joku kolli narisee radiossa, että rakas jätti ja mä niin kaipaan. Voi Helsingin kuustoista. Eikö missään ole mitään kiinnostavaa, minne voisi mennä? Jaa nythän ei voi mennä. APUA, kuolen tähän hiljaisuuteen ja sietämättömään kiireettömyyteen. Elämä lipuu käsistä. Nähdään kesällä, sanoi tämä tuttava viimeksi puhelimessa!

Eero