Ensin menee vuosia, tarkemmin
melkein kaksikymmentä vuotta, kun olin ollut laivalla. Nyt sitten on kaksi
piknik reissua tehty, toinen huhtikuussa ja toinen kesäkuussa.
Se on siitä mukavaa, kun pääsee
omaan sänkyyn yöksi. On se vaan niin mukava sänky, se oma.
Vaikka aamulla pitää noustakin
aikaisin, niin ei haittaa. Nytkin olimme hyvissä ajoin bussipysäkillä
odottamassa bussia, katsottiin jo kelloakin, missä viipyy. Siihen tuli sitten
yksi vieras nainen, joka kyseli, että odotatteko sitä bussia. Kyllä kyllä,
missä vaan viipyy? No hän oli samaan tulossa ja sanoi, että oli aiemmin
joutunut menemään linja-autoasemalle, kun on kuulemma kesäaikataulu. Soitettiin sitten taksi, saadaan bussi
kiinni, kun oli kello jo niin paljon, oli varmaan jo asemaltakin lähtenyt. Tämä
vieras nainen soitti Vainion liikenteelle ja pyysi soittamaan kyseessä olevaan
bussiin, että odottavat Halikon Shellin pysäkillä, tulemme taksilla ja
siellähän se odotti meitä. Hienoa. Mitäköhän loppumatka tuo tullessaan?
Laivaan ehdimme hyvissä ajoin, satamassa
on tehty tuo ilmoittautuminenkin vaivattomaksi, kun on etukäteen ostetut liput,
automaatille vaan varausnumeron kanssa ja sieltä se tulee, maihinnousukortti, nimellä
varustettuna. Ja minulle yllätyksenä, nyt saa ostaa kaikkia, molempiin
suuntiin. No kuka ostaa ja kantaa kaikki, kun ei sitä hyttiä ole, onneksi
siellä on kuitenkin nämä säilytyslokerot. Rahaa niihin kyllä menee 2 €, kun saa
sen lukkoon ja taas jos käyt jotain hakemassa sieltä. No, pitää vaan olla
tarkka ettei tarvitse mitään matkalla, ennenkuin satamassa.
”Pakollinen” ohjelmanumero on
tietysti Bingo. Vitosen se lappu maksaa, vielä lopuksi nimi lapun taakse,
osallistuu suklaalevyjen tai jonkun karkkipussin arvontaan. Se on näköjään
pysynyt samanlaisena, paitsi voittosummat olivat pienentyneet.
Muuten oli mukavaa, pääsi
jonottamatta joka paikkaan. Meni sitten syömään tai kahville. Ja koirillekin oma paikkansa.
Maarianhaminaan pääsimme ja oven
aukaisua odottelimme ja sitten pitkää käytävää pitkin kävelimme siltaa pitkin
odottelemaan laivaan pääsyä. Olihan siellä jossain myös kyltti Turku/ Åbo.
Siinä sitten seisoimme ja katselimme Maarianhaminassa, kun laiva tuli satamaan,
miten iso alus peruutti, isot pyörteet ja lokit ahnaina katsomassa josko olisi
kalaa. Miehet heittivät paksuja köysiä laivasta, jotka sidottiin satamassa oleviin tolppiin.
Kaikki tiesivät mitä tekivät, eivät olleet ensimmäistä kertaa näissä hommissa.
Onhan ne komeita nuo
ruotsinlaivat, joku on joskus verrannut niitä kerrostaloihin ja silta se
tuntuikin, kun se peruutti, kohta vaihdamme laivaa kunhan Ahvenanmaalle tulijat
poistuvat ja alkaa kotimatka.
Eikä siinä pahemmin yllätyksiä
tullut. Päivä oli edelleen hieno ja lämmin. Mukavaa katsella tuota upeaa
saaristoa ja huviloita matkan varrella, ”kylmääki sit ku lottopotin voittais”,
venehän siinä pitäisi olla, että mökille pääsisi, niin ja tietysti joku joka
osaa sitä ohjatakin.
Kyllä taas vois syksyllä mennä,
kun on halpaakin, tämäkin reissu, siis vaan matkat, maksoi 20 €uroa.
Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti