Sotilaspoikien kesäpäivä

Monien yhdistysten kesätoiminnan kohokohta on jäsenistölle järjestetty kesäpäivä. Suosittuja paikkoja ovat saunarannat, kuten Salon Kansalaisopiston Lehmijärven Rantapirtti ja toisena mainitsen Kiikalassa Lammenjärven rannalla sijaitsevan Salo-Uskelan seurakunnan omistaman rantasaunan. Joillakin yhdistyksillä saattaa olla ihan omakin rantapaikka.

Keitä ovat otsikossa mainitut sotilaspojat? Suojeluskunnilla oli ollut poikajärjestöjä jo sisällissodasta lähtien. Talvisodan sytyttyä perustettiin sodan ajaksi tilapäinen poikajärjestö ”Suomen pojat”. Maanpuolustustyöhön haluttiin 30.000 poikaa. Jotta työväestö tulisi mukaan suojeluskuntien poikatoimintaan, perustettiin jatkosodan aikana 17.9.1941 ”Sotilaspojat”. Tämä perustaminen tapahtui kaksi kuukautta ennen tämän jutun kirjoittajan syntymää. Pojat olivat liittyessään tähän maanpuolustustyöhön 12-17-vuotiaina.

Urheilun ja sotilaskoulutuksen lisäksi he osallistuivat materiaalien ja raaka-aineiden keräämiseen. Esimerkiksi he keräsivät pulloja, joista Rajamäen tehtailla valmistettiin ”Molotovin coctaileja”. Tämä riittää historiasta.

(Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n tunnus)

Salossa toimii Salon Seudun Sotilaspoikien perinnekilta ry. Se kokoontuu Itsenäisyyden Museon tiloissa nykyisen Veteraanipajan yläkerrassa. Tärkeä vuosittainen tapahtuma on kunniakäynnit kolmen salonseutulaisen Mannerheim-ristin ritarin haudoilla. Kunnianosoitus tehdään kesäkuun 4. päivänä seuraavasti: ensin Hans-Olof von Essenin haudalla Halikossa, sitten Eino Laisin haudalla Helisnummella ja viimeksi Urho Lehtovaaran haudalla Salon vanhalla hautausmaalla. Sotilaspojat osallistuvat monella tavalla veteraanien muiston vaalimiseen.

Tämä salolainen yhdistys on piakkoin saavuttamassa 25 vuoden iän. Vuoteen 1944 Sotilaspoikiin oli liittynyt n. 70.000 poikaa. Rauhansopimuksen takia järjestö lakkautettiin 24.9.1944. Aikanaan sitten toiminta saattoi alkaa uudelleen, samoin kuin esim. Lottien.

2.7.2019 oli järjestetty Kiikalan Lammenjärvelle seurakunnan kesäpaikkaan ”kesäpäivä”. Kutsua noudattivat oman jäsenistön lisäksi Salon Lottien jäseniä niin, että paikalla oli noin 40 henkeä. Sotilaspoikiin on ”oikeiden Sotilaspoikien” määrän vähetessä liittynyt nuorempia, joiden ajatuksissa maanpuolustustyö on tärkeätä. Päivän ohjelmassa on saunomista, kahvittelua ja makkaranpaistoa. Näiden lomaan on sijoitettu ohjelmaa. Tänä vuonna kiikalalainen Hannu Määttänen säesti laulajaa ja yhteislaulua. Lauloimme mm. Someron kansallislaulun ”Satumaa”.

Ohjelmassa oli myös Johannislundin Sketsiteatterin esitys siitä, mitä Pruukin koulussa on aikoinaan tapahtunut. Koska olimme seurakunnan tiloissa, oli sketseissä myös kirkon piiristä otettuja tapahtumia. Esiintyjinä olivat Carl-Magnus af Torckenberg (93), pelimanni Hidoisenbölen kylästä, Frillanbölen Waltteri ja juontajana Erik von Holzkopf.     

Kiikalan Lasitehtaan perusti vuonna 1813 Johan Bernd von Torcken Hidoisenbölen (=Frillanböle) koskemattomaan metsään, joka kasvoi hienossa kvartsihiekassa. Johannislundin vihreä lasin väri tulee hiekan sisältämästä raudasta. Tehtaan hävitti vuonna 1960 A.Ahlström (Karhula, Iittala) ja Riihimäen Lasi Oy, eli he ostivat pois kilpailijan markkinoilta.

Kun vielä oli pidetty arpajaiset, joissa oli todella hyvät palkinnot, tyytyväinen väki suunnisti koteihinsa. Lammenjärven henki on aina ollut hyvä ja ajatukset ovat jo ensi kesän kesätapahtumassa.

        Eero