Olen pitkään haaveillut tästä vekottimesta. Ei se
miesten yksinoikeus ole kaikkia ”pikkuhärpäkkeitä” ostaa. No, ei tämä nyt ihan
pienikään ole. Mutta sillä saa niin hyvää…
Eli ostin siis sähkösavustimen. Olen sitä jo
pitkään haaveillut, mutta nyt sain rohkeutta ostaa. Pyörällä kauppaan ja iso
laatikkohan se oli. Mutta pyörän etukorin päälle sen sain kyytiin, yhdellä
piuhalla kiinni ja ”eikun menoks, sanoi Annie Lenox.” Myyjä oli fiksu vielä ja
kehotti ostamaan purupussin, varmuuden vuoksi, ellei paketissa ole mukana.
Kotia kun saavuin, laatikko auki, palaset
lattialle ja ruuvaria hakemaan. Olihan siinä kahva, jalat ja kannen kahva,
jotka piti ruuvata. ”Helppoo ku heinän teko” savustin on koottu, ilman ns.
miehistä voimaa.
Olin edellispäivänä ostanut lohta, joka piti
uuniin laittaa, ostin smetanaakin siihen päälle, mutta toiset mietteet tuli,
kun savustimen ostin, pääsin heti testaamaan. Ei mulla ollut hajuakaan kuinka
kauan pitää lohi olla savustimessa, sen verran” guuglasin”, että pieni kestää
noin puoli tuntia ja kokonaiset hiukan kauemmin.
Sitten muistin, että sokeripala purujen päälle,
niin saa kauniin rusketuksen pintaan.
Ja se puoli tuntia oli pitkä, kun katselin höyryjä
tai savua, joka tuli ulos savustimesta. Kai sitä saa ruuan tuoksuja terassilla
olla, jos kerta tupakanpolttokin on sallittua.
Mutta voin sanoa, että onnistunut ostos, varmasti
tulee kesän aikana enemmänkin savustettua. Tykkään savukalasta!
Nam t. Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti