Ja
äidillä on kamalan ihanat lapset! Joskus vanhemmuus on kyllä niin vaikeaa, että
tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja ottaa lomaa vanhemmuudesta.
Ainaisia
riitojen selvittelyjä, joka päivä jompikumpi lapsista kiukuttelee tai sitten
äiti joutuu siivoamaan lasten sotkuja. Meillä on nyt opeteltu tekemään tiettyjä
kotitöitä. Niistä saa sitten jatkuvasti kuulla, kun kenenkään muun ei tarvitse
pedata itse sänkyään tai kukaan muu ei joudu hakemaan postia. Meillä asuu tyhmä
äiti, joka komentaa ja vaatii ihan mahdottomia.
Onko se
mahdoton äiti, joka vaatii, että lapset osallistuvat kotitöihin? Onko se kamala
äiti, joka ei maksa viikkorahaa siitä, että lapsi osallistuu yhteisen kodin
töihin?
Vanhempana joutuu miettimään usein sitä, oliko itse lapsena samanlainen
riiviö. Huusinko minäkin vanhemmilleni jatkuvasti siitä, että jouduin tekemään
jotain? Väitän, että tänä päivänä lapset tuntevat oikeutensa paremmin ja
nousevat helpommin vanhempiaan vastaan. Omassa lapsuudessani sai antaa tukkapöllyä
tai luunapin, kun käyttäytyi huonosti. Nyt ei uskalla julkisella paikalla edes
ääntään korottaa, kun joku viisaampi on heti huomauttamassa tai tekemässä
lastensuojeluilmoitusta.
Minä
voin tässä julkisesti tunnustaa, että omat kasvatusmetodini ovat
vanhanaikaisia. Vaadin lapsiltani hyvää käytöstä ja jos sitä ei tule, he saavat
tuta sen nahoissaan. Eivät fyysisesti, vaan korvat ovat kovilla. Äiti kyllä
huutaa ja huutaakin kovin. On ollut ihanaa huomata, että naapureissakin ääni
joskus nousee! En ehkä olekaan se kadun kovaäänisin ja huutavin, kamalin äiti.
Olen
todennut, että kiristys, lahjonta ja uhkailu ovat edelleen toimivia lasten
kanssa. Itse ainakin käytän niitä. Ja vaikka olenkin sitten kamala, vaadin
lapsiltani tiettyjä asioita, vaikkei niitä kukaan muu äiti vaatisikaan. Ja
onhan se tosiasia myönnettävä, että kavereiden vanhemmat olivat omassakin
lapsuudessani mukavampia kuin omat vanhempani. Näin se vaan menee!
Kamaluuden
vastapainoksi äiti-ihminen saa sentään toisinaan kuulla olevansa ihana. Äiti on
pehmeä ja rakas, vaikka huutaakin kovaa. Äiti on silloin läsnä, kun äitiä
tarvitaan. Äiti on läsnä silloinkin, kun lapsi toivoo äitinsä hevon kuuseen.
Äitinä oleminen on kamalan ihanaa ja ihanan kamalaa!
Päivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti