Salakavala inflaatio

Inflaation epätieteellinen määritelmä on seuraava: ”Inflaatio on rahan ostovoiman heikkenemistä”. Siis samalla rahalla saa nyt ostettua vähemmän kuin aikaisemmin. Miten se heikkeneminen tapahtuu? Niin, että hinnat nousevat! Nopean inflaation aikoina hinnat ja palkat alkavat juosta kilpaa. Kumpi voittaa?

Elintaso voi nousta vain, jos palkka-, eläke- ja muu tulo nousevat enemmän kuin hinnat. Silloin rahalla saa ostettua aikaisempaa enemmän. Jos käy päinvastoin, elintaso laskee. Eläkeläiset saivat tälle vuodelle korotuksen + 1,45%. Vuodelle 2018 korotus oli +0,55%. Taitettu indeksi on oma lukunsa. Monet palkansaajat puolestaan ovat huomanneet palkkansa jopa pienentyneen tässä ”kikyilyssä”. Ranskan keltaliivit ovat samassa tilanteessa.

Nyt ihmetellään monessa tuvassa sitä, että eläke ei riitä siihen, mihin ennen tai vuosia samasta työstä saatu palkka ei riitäkään siihen, mihin aikaisemmin oli totuttu. Kuka syö pöydässäsi? Se on salakavala inflaatio, jota ei virallisesti juurikaan ole. Voidaan jopa todistaa, että ostovoima on tilastollisesti kasvanut. Kuluttajahintaindeksi on yksi seurannan väline. Vastikään sen tuote luetteloon lisättiin mm. juomalasi, pakastusrasia, muovikassi ja ihokarvanpoistotuote! Onko ostovoima sitten kasvanut? Maalaisjärjellä kun ajattelee, niin miksi suomalaiset sitten ostavat nykyään vähemmän vaatteita, kuin aikaisemmin? Miksi Suomen autokanta vanhenee keski-iältään koko ajan ? Eläkeläiset eivät osta uusia ”hybridejä”, vaan kyselevät ”vähän ajettua käytettyä”. Jne.

Tuli vakuutusmaksu ja ilmoitus, että ”tarkistus” on +5,5%, terveyskeskuksen vuosimaksu +5% ylöspäin. Tuli sanomalehden vuosimaksu, tarkistus +4,26%. En viitsi luetella enempää. En edes Carunan sähkönsiirron korotuksia. Tavaroiden hinnat saattavat joskus jopa laskea, enemmän on kuitenkin niitä hintoja, jotka nousevat. Jos lenkkarit maksavat hintalapun mukaan 175€, ei siinä ole mitään tolkkua. Esperissä tosin jo WC-rullan vaihto maksaa 15€. Edellä olevat asiat ovat puhtaasti epätieteellistä todistelua.

Onneksi elämme maassa, jossa inflaatio on vain hitaanlaisen köyhtymisen syy. Esimerkiksi Venezuelassa inflaatio oli välillä 2017-2018  noin 2000%. Sääliksi käy heitä, koska ostovoima on häipynyt taivaan tuuliin. Sielläpäin on totuttu siihen, että diktaattori valtaan päästyään siirtää kansan varat omalle tililleen Sveitsiin. Venäjälläkin oli 1990-luvulla sellainen inflaatio, joka nollasi kansan säästöt. He ovat myös siihen tottuneet. Nopein hyperinflaatio on ollut Unkarissa vuonna 1946. Hinnat kaksinkertaistuivat 15 tunnissa.

Olen koulupojasta asti kerännyt kolikoita kansioihin. Minulla oli melko kattava kokoelma Suomen markan ja pennien eri versioita. Myin sen kokoelman vähän ennen Eurorahan tuloa. Päätin silloin olla keräämättä eurokolikoita. Tallessa on vielä muutamia kolikoita, esim. hopeamarkka vuodelta 1866. Myös isäni minulle ostama hopeinen 500 markan Olympiaraha 1952. Markan historia on yhdenlainen inflaation historia.

Kun olin armeijassa, putosi 1.1.1963 kaksi nollaa pois. 100 markasta tuli yhdessä yössä 1 markka. Päiväraha pieneni kuin pyy maailmanlopun edellä! No ei sentään. Tupakka-aski Sotkussa maksoi itse asiassa sen päivärahan verran tammikuussakin. Muistan sellaisen jutun tuolta ajalta, että talon vanhaisäntä kysyi pyhäaamuna tyttären tyttäreltä, että ”paljonko väkeä siellä Aitoon Kirkastusjuhlilla oli ?” Kun neitonen sanoi, että kymmenentuhatta, isäntä huokaisi: ”Vanha miljoona!” Markan devalvoinnit ovat olleet aika rajuja kertarysäyksiä tavallisille kansalaisille. Nyt euroaikana raha on vakaampi – toivotaan niin!

Minulla on hallussani aitoja seteleitä Saksan 1923 hyperinflaation ajalta. Myös tuon rytinän jälkeinen uuden rahan seteli. Vuodenvaihteessa 1923-24 tehtiin rahauudistus. Se oli saksalaisille sellainen opetus, että sodan jälkeen D-markka oli euroon asti kovaa valuuttaa.

Sata miljoonaa markkaa 29.8.1923.

Yksi Rentenmark, joka oli triljoona vanhaa markkaa,
oli rahauudistuksen jälkeinen kova raha. Se muuttui
nimeltään myöhemmin Reichsmarkaksi.

Edellisestä ei voi oppia mitään muuta, kuin sen, että pienillä tuloilla elävää kupataan koko ajan ja ne, jotka pystyvät ottamaan velkaa jatkuvasti, hyötyvät. Pieneläjä ei nykyään saa edes korkoa säästöilleen. Saa kohta maksaa, jos pankki suostuu säästöjä säilyttämään? Sensijaan velkaa pitävä ei puolestaan juurikaan sitä korkoa maksa, mutta omaisuus kasvaa. Velanottokykyiselle lainaa ihan tyrkytetään. Näin se menee, olet sitten mitä mieltä tahdot!!

                                                                               Eero