keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Joulu on taas, joulu on taas

Toisten mielestä kiva, toisten mielestä ei. Minä kuulun siihen porukkaan, jolle joulu on ihmisen parasta aikaa! Rakastan jouluvalmisteluja. Aloitan ne jo hyvissä ajoin.

Niinä vuosina, kun lähetän joulukortteja, tilaan ne jo lokakuussa. Lähetän paljon kortteja ja siksi olen päätynyt tilaamaan kortit valmiilla teksteillä. Ei sitten tarvitse kuin lätkäistä osoitetarrat ja se on siinä. Enhän minä jouluihmisenä voi vaatia, että insinöörimies nauttisi korttien allekirjoittamisesta omin pikku kätösin. Avioliitto on kompromisseja ja tämä on yksi niistä.

Viime vuosina olen alkanut lähettää joulukirjeitä. Kirjoitan ne tietokoneella ja kerron kuluneesta vuodesta niille ihmisille, joiden kanssa ei olla usein tekemisissä. Joulukirjettä on kiva kirjoittaa ja muistella samalla mennyttä vuotta. On kiva kertoilla kuulumisia ja toivottaa pitkän kaavan mukaan jouluiloa.

Kaikille en joulukirjeitä kirjoita. Siksi osalle toivotetaan hyvää joulua paikallislehdessä olevan ilmoituksen kautta. Samaisen ilmoituksen tekstin laitan usein myös facebookiin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monet omista ystävistäni.

Nykyään, kun syksyt ovat pimeitä lumen puutteen vuoksi, voi pihalle laittaa erilaisia valonlähteitä jo aiemmin syksyllä. Nämä ovat kausivaloja, jotka saavat loistaa pihamaalla syksyn pimeydestä lähes kevään valoisuuteen asti. Pihalta löytyy tällä hetkellä lumiukko, punatulkkuja ja pingviinejä, jotka tuovat valoa syksyn pimeyteen. Lisäksi terassin kaidetta kiertää valoilla koristeltu havuköynnös. Joulun ajaksi ulko-oveenkin asennetaan havukranssi valoilla.

Adventtiin mennessä on ikkunakynttilät asennettava, jotta ne saadaan valaisemaan ikkunoita ensimmäisenä adventtina. Ensin ne palavat vain adventtina ja itsenäisyyspäivänä, kolmannen adventin jälkeen ne palavat joka ilta ja neljännestä adventista loppiaiseen ne saavat palaa yötä päivää.

Adventtiajan ehdottomasti perinteisin asia on partiolaisten adventtikalenteri. Se on ja pysyy vuodesta toiseen, vaikken sitä enää itse näe. Se on tärkeä osa joulun odotusta.

Jouluruokia ja -herkkuja aletaan valmistaa adventtiaikana, että on aikaa syödä muulloinkin kuin vain joulun pyhinä. Pipareita, torttuja, kuivakakkuja, joulupullaa… Ja riisipuuroa keitetään viikoittain, joskus jopa monta kertaa viikossa. Ja se joulusinappi! Sitä on pakko tehdä ja sitä ainakin velipojat odottavat joulukinkkunsa kruunuksi. 


Kasattu erilaisia jouluisuuksia; pipareita, lahjapaketteja, ovikranssi, makeutta sisältäviä arvoituksellisia lasipurkkeja - kaikkea mitä voi joululta odottaa...

Lahjoja on ostettu jo pitkin vuotta. Nyt, kun lapset ovat jo isompia, lahjakortit ovat kovin toivottuja. Ei enää tarvitse miettiä lahjoja pitkään ja hartaasti. Ei saajaa kovasti ilahduta, jos äiti on hankkinut lahjakortin jo tammikuussa ja antaa sen vasta joulukuussa… Rakastan lahjojen miettimistä saajansa mukaan. Pienillä joulumuistamisilla haluan muistaa myös lasten opettajia ja niitä henkilöitä, jotka vuoden mittaan ovat olleet minulle eri tavoin avuksi.

Lahjoja pitää olla ja paljon! Olen niin lapsellinen, että nautin lahjoista itsekin. Meillä paketoidaan suihkusaippuat ja hammastahnat ja -harjat joulupakettiin, että paketteja on runsaasti.

Voi tätä ihanaa aikaa! Joululauluja, salaisuuksia, lahjojen paketointia… Ihanaa, että on joulu! Ja onneksi se on vain kerran vuodessa, sillä muuten siitä menisi hohto.

Lämpöisiä ajatuksia sinulle odottaessasi omanlaistasi joulua!

Päivi-tonttu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti