Omatoimikirjastossa

 

Olen ehkä joskus maininnut, että olen suuri kirjastojen ystävä. Jos minulta kysyttäisiin, kirjastoja olisi joka maan- ja maailmankolkassa, aamusta iltaan avoinna, asiantuntevalla ja ystävällisellä henkilökunnalla höystettynä. Aineistoksi kelpaisi elämää reilustikin nähnyt paperituotos, ja uutuuksia tulisi tasaiseen tahtiin vanhojen rinnalle. Levyjä, äänikirjoja ja sähköistä aineistoa olisi tarjolla sitä janoaville, eiväthän kaikki enää tänä päivänä jaksa tai halua kanniskella perinteistä kirjaa mukanaan. Olisin valmis maksamaan kohtuullisen kirjastomaksunkin vuosittain, ettei kirjastoverkkoamme enää yhtään harvennettaisi tai pidettäisi enempää suljettuna.

Palataanpas haavemaailmasta tähän päivään. Korona kovistelee vielä kokoontumispaikkojamme, kirjastot mukaan lukien. Varattuja kirjoja saa onneksi käydä noutamassa, mikä on sentään iso plussa viime kevääseen verrattuna, jolloin ovet pysyivät pitkään lukossa. Ja juuri varausjonoa katsellessa tajusin, että omatoimikirjastossa saa käydä kuka vaan näinäkin aikoina!

Maaliskuussa olisin halunnut lainata erään kirjan, mutta varausjono oli niin pitkä, että kirjan olisi saanut mahdollisesti jouluun mennessä. Siinä selaillessa huomasin, että kirja on kuitenkin Muurlassa paikan päällä jokerina, eli uutuuskirjana, jota ei voi varata. Muurlan kirjasto on yksi omatoimikirjastoista. Sinne siis! Lähdimme esikoisen kanssa ilta-ajelulle kirjastoon, ja kirjasto ylitti kaikki odotuksemme.

Muurlan kirjasto alkukevään iltahämärissä

Kirjastossa ei ollut muita samaan aikaan. Tilassa saa toistaiseksi olla enintään kymmenen henkilöä yhtä aikaa, ja kävijät huolehtivat itse, ettei määrä ylity. Valot syttyivät osastoille automaattisesti, kun liikuskelimme tiloissa. Kirjasto oli pieni ja kodikas, hyllyt pullollaan mielenkiintoista tutkittavaa. Koska olimme tulleet paikalle melko lähellä omatoimiajan loppumista, säännölliset kuulutukset pitivät meidät ajan tasalla kirjaston sulkeutumisesta. Oli mukava kulkea hyllyjen välissä ja vain katsella kirjojen selkämyksiä. Pienemmässä kirjastossa kirjat tulevat paremmin esiin, ja myös eri aihealueet ovat lähempänä. Saattaa löytää sellaistakin luettavaa, mitä ei olisi edes tiennyt tarvitsevansa! Sylillinen luettavaa, myös se himottu uutuus, löytyi. Jännittäviäkin hetkiä koettiin...lainaaminen jäi niin viime minuuteille, että kuulutus kirjaston sulkemisesta tuli toistuvasti noin minuutin välein ja alkoi jo tuntua, kuin olisimme ratkaisemassa mahdotonta tehtävää. Ehdittiin kuitenkin ajoissa ulos!

Nyt kirjastossa on käyty jo toistamiseen, ja luulen että omatoimikirjastossa vierailu jää satunnaiseksi käytännöksi tulevaisuudessakin, vaikka kirjastot toivottavasti jo piakkoin saavat avata ovensa kävijöille vapaammin. Jos lähistölläsi on omatoimikirjasto, suosittelen kokeilemaan!

Kirjat odottavat lukijaansa

Kirjastoon päästäkseen tarvitset kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun. Jos tunnuslukua ei ole, sen saa mistä tahansa paikalliskirjastosta, tarvitset mukaan kirjastokortin ja henkilöpaperit tunnuksen luomista varten.

Korttia näytetään oven vieressä olevaan kortinlukijaan ja näppäillään tunnusluku. Lukko surahtaa auki ja sitten vain sisälle. Tiskiltä löytyy käsidesiä, jota on hyvä laittaa, kun kirjoja tekee kuitenkin mieli hypistellä ja lehteillä. Jos tilassa on muita, kannattaa laskea, ettei henkilömäärä ylity.

Jos lainaat tai palautat, seuraa lainauslaitteen ohjeita. Ohjeet ovat helpot, ja rauhallisesti toimimalla selviät varmasti!

Tarkista ennen vierailua, mikä on kyseisen omatoimikirjaston aukioloaika, ettei sinulle käy niin kuin meille ja saat asioida rauhassa!

Kannattaa vielä ennen kirjastolle menoa selvittää, onko kirjasto esteetön, jos sinulla on apuväline etkä ole käynyt nimenomaisessa kirjastossa aiemmin.

Muurlan kirjasto ei ollut esteetön. Ovelle johti portaita eikä ovi avautunut itse vaan se piti vetää, joten erilaisten kulkupelien kanssa liikkuessa avustaja on siellä tarpeen. Sisätiloissa sähköpyörätuolin kanssa olisi varmasti tullut ahdasta. Rollaattorin ja keppien kanssa pärjäisi hyvin, ja pyörätuolikin tilaan mielestäni mahtuisi. Rappusten nousu tosin olisi hankalaa ja oviaukko on melko ahdas.

Kevätauringon paistetta ja hyviä lukuhetkiä!

Toivottaa

Lukutoukka-Auli