Kun katsomme televisiota tai olemme elokuvissa, niissä on aina musiikkia. Välillä liian kovaakin, kuulemma. Mutta jos ei sitä taustamusiikkia olisi, voisivat ohjelmat olla tylsempiä katsottavia. Jo mykkäelokuvien aikana oli musiikilla iso merkitys, ehkäpä suurempi mitä nykyään.
Olen katsonut varsinkin luontokuvia. Niissä on
oivallisesti saatu musiikki luomaan tunnelmaa aina eri kohdissa. On sitten
jokin eläimen juoksu tai kävely kyseessä, tai ihan vaan luontoa. Suomessa tai jossain muualla tehdyt luontokuvatkin
olisivat aivan toisenlaisia ilman taustamusiikkia. Katsoessaan elokuvaa jokainen
voi vaan kuvitella musiikin voimistuessa, että jotain alkaa tapahtumaan.
Musiikki taustalla luo tunnelmaa, on se sitten jännitystä tai hempeyttä tai
jotain muuta. Toisinaan musiikki jää soimaan ”korvamadoksi” ja toisinaan elokuvamusiikit
jäävät ns. ikivihreiksi. Siinä on aikamoinen hakeminen, että löytää sopivan
musiikin elokuvakohtauksen taustalle. Esimerkiksi tappelu- tai tappokohtauksen
taustalle ei sovi mikään romanttinen musiikki.
Radiosta on tullut aina musiikkia. Hyvä niin,
ei tarvitse olla tupa täynnä erilaisia musiikkilaitteita. Nykyisin radiokanaviakin
on lukuisia ja jokaiselle varmasti löytyy jotakin.
Mitä olisikaan maailma ilman musiikkia.
 |
| Nykyaikaista nuottikirjoitusta: Ludwig van Beethovenin jousikvartetto nro 4 op. 18. |
Kuulemisiin,
Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti