lauantai 20. helmikuuta 2021

Villaa ylle!

Tossut ja päällimmäisiksi tulevat villasukat
Tossut ja päällimmäisiksi tulevat villasukat



Tulihan se talvi sieltä. Kyllä jossain vaiheessa jo hirvitti, onko tämäkin vuosi samanlaista pitkää pimeää syksyä, mutta nyt ei voi valittaa. Lunta on riittävästi, pakkasta välillä yli oman tarpeen ja joinakin päivinä aurinkokin on antanut itsestään merkkejä. Hyvältä tuntuu!

Meillä ei olla mitään himoliikkujia, mutta jonkin verran on tullut luisteltua, hiihdettyä ja pulkkailtua. Lasten jalat kasvavat, ja huushollista löytyvät sukset ja monot eivät menneet ihan järkevästi yhteen – suoraan sanottuna, eivät menneet yhteen ollenkaan. SNS-side ja NNN-mono tai toisin päin, ei toimi. Kuopus, neljäsluokkalainen, hiihti koulun liikuntatunnilla suksilla, jotka on keskimmäiselle hankittu kuusivuotiaana, koska hänen mononsa sattuivat sopimaan vain niihin tai 180-senttisiin. Onneksi yhdet vanhat monot löytyivät lainasta ja itse kokeilin miehen suksia, joilla voin hiihtää ihan hyvin ne kerrat, kun (jos!) saan kaikki lapset kerralla ladulle. Mies kun ei tänä vuonna aio hiihtää. Omat sukset menevät esikoiselle tai keskimmäiselle mainiosti. Nuo miehen sukset ovat luistelusukset, tai pitäisikö virallisesti sanoa vapaan tyylin, ja se olikin hauskaa menoa, kun kävin kokeilemassa. Tosin aika raskasta tottumattomalle, kyllä tuli läähätettyä parikin kertaa kesken ylämäen, kun ei vaan enää riittänyt potkua! Jos siellä ruudun takana joku nyt on hankkimassa suksia, niin minä en osaa antaa minkäänlaisia suosituksia, mutta juttua olen kuullut, että ainakin karvapohjasukset ovat aika vaivattomat.

Sukkakenkien kanssa lumessa.
Lunta sukassa :)



Jossain liukkaan kelin vinkissä, olisiko ollut ihan mielipidepalstalla, mainittiin jonkun ihmetelleen vanhemman väen tyyliä käyttää villasukkia kenkien päällä. Siitä en vielä innostunut, vaikka sukka varmasti pakkaskelillä toimiikin liukuesteenä ja lämmikkeenä. Sitten tuli uudestaan vastaan villasukkauutinen. Siinä mentiin villasukissa lenkille. Näytti niin hauskalta menolta, että sitä piti kokeilla. Suositeltiin kahta tai kolmea villasukkaa päällekkäin. Minulla kun on nuo Feelmaxit, paljasjalkajalkineet, jotka muistuttavat sukkaa ja ainakin keväästä syksyyn tuntuvat jalassa tosi lämpimiltä, päätin laittaa ne väliin. Eli villasukka alle, tossu keskikerrokseen ja vielä yksi villasukka siihen tossun päälle. Oli muuten hankala valita nuo päällimmäiset sukat. Tykkään villasukista yli kaiken ja käytän niitä läpi vuoden, joskus helleaikoina korkeintaan pidän taukoa. Kun saan uudet, käytän niitä säästellen, pelkästään kotona “parempina sukkina”. Eihän tuommoiseen kulutuskäyttöön siis voi valita mitään uutta sukkaparia vaan täytyy ottaa sieltä arkikäytön parsitummasta laidasta. Onneksi olin hiljattain parsinut yksiä kivoja, vihreitä makkaravartisia sukkia, ja ne nappasin kokeiluun. Siis sukkaa ja tossua päällekkäin ja pihalle! En tehnyt pitkää lenkkiä, mutta hieno tuntuma tuli metsänpohjaan ja polkuun, kun kirjaimellisesti sukkasillaan pääsi kirmailemaan. Kengänpohja hävittää kaikki paakut ja pahkurat, juurakot ja kivet, ja vaikka kengillekin on tärkeä paikkansa niin mikä tunne-elämys jalkapohjille ja koko jalkojen päällä hoipparoivalle täti-ihmiselle. Sanoisin että mahtavaa menoa metsässä, vapautetaan villit varpaat! Pienellä lenkillä jalat eivät ehtineet paleltua. Pakkanen oli jossain –12 C paikkeilla, tyyni keli. Tuommoisille noin kilometrin happihyppelyille reiluissa sukkakerroksissa uskaltaa siis varmasti lähteä kokeilemaan, ja kun kirmaa kodin lähellä sinne tänne, voi tulla takaisin ennen kuin paleltaa.

Kun vaan muistaa pukea riittävän monta kerrosta villaa ja/tai muuta sopivaa lämmikettä päälle ylipäätään muuallekin kuin jalkoihin, talvikeleistä voi nauttia todella monella tapaa. Pihalla sen aikaa kun itse tarkenee, ja sitten sisälle ja lämmin kaakao tai muuta höyryävää nenän eteen ja parempiin suihin!

Aamuinen talvimaisema
Talvinen aamuhetki



Muistaako kukaan muuten tätä alla olevaa talvilaulua? Sen alku putkahti yhtäkkiä itselle mieleen, ja kuukkeloin sanat tähän. Säveltä en enää muista, mutta luulisin että laulua laulettiin joko kerhossa tai ekaluokkalaisina aikoinaan.



Talvilaulu

- sanat Z. Topelius

Kas, talvella muistaa taas lapsoset luistaa ja suksilla suistaa

nyt sievästi näin. Ja hanki se nauskaa, ja jäänraot rauskaa,

ja kulku on hauskaa, hei vaan, edespäin!

Nyt lumet ne vilkkaa ja kulkuset kilkaa ja riemua silkkaa

on aikamme vaan! Nyt etehen korjan tuon varsani norjan

ja siskoni sorjan vien ajelemaan.

Maan talvi kun hyytää ja pyryjä pyytää se silmihin syytää,

niin hauskapa on. Kun joutuvi joulu ja loppuvi koulu,

soi riemu ja laulu taas lopumaton



Hienoja talvipäiviä kaikille, liukasta laskiaista ja ystävällisiä ajatuksia!

T: Auli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti