ELÄMYSAHNEUS

Kun joku television rahapelikilpailussa on lähellä voittaa tuhdin summan rahaa ja pelinjohtaja tiedustelee, mihin rahat menisivät, on vastaus lähes aina ”matkustamiseen”. Kohdekin on usein jo mielessä.

Matkailu avartaa, sanotaan! Matkailuala eli turismi lienee tällä hetkellä (vielä?) maailman suurin teollisuuden ala. Joka päivä tehdään 12.000.000 lentomatkaa. Luit ihan oikein, JOKA PÄIVÄ. Mutta mihin se johtaa, jos yhä useampi maapallon asukas noudattaa seuraavaa kaavaa?

Kun rahaa oli ensi kertaa suomalaisilla niin paljon, että pystyi lentämään seiväsmatkalle Rodokselle, Mallorcalle, Kreetalle ja Kanarian saarille, niin palatessa innostus ihan kuumotti poskia. Oli se niin ihanaa istua ulkona ravintolassa ystävällisten ihmisten palveltavana. Vaikka nämä ystävälliset ihmiset saattoivat sinisilmäiseltä varastaa käsilaukun tai lompakon alta aikayksikön, kun selkänsä käänsi. Niin ei hätää mitään, ollaan ensikerralla huolellisempia.

Elämysahneus vain kiihtyy. Ripulimaat ovat sittenkin aika lähellä. Siis seuraavaksi on nähtävä Egyptin pyramidit ja Tutankhamonin hauta. Sitten Marokkoon ja siellä Marrakeshiin. Uinti Kuolleessa meressä pitää kokea ja sitten kävely Petraan. Israel on lähellä, siis sinne.

Viikonvaihde riittää hyvin, kun piipahtaa Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Colosseum Roomassa ja Venetsiassa Markuksen tori ovat monelle tutumpia paikkoja kuin kotimaan kohteet. Joku käy jopa säännöllisesti ostoksilla Euroopan pääkaupungeissa.

Voi ei! Naapuri kertoi käyneensä Kiinassa muurilla ja Kielletyssä kaupungissa. Mutta meille on jo tilattu matka Intian kultaiseen kolmioon: Delhi-Agra (Taj Mahal)-Jaipur.

Virtaset lähettivät kortin Kuuban Havannasta. Tämä listalle seuraavaksi. Ei sitä kehtaa sanoa, etteikö ole Fidel Castron maassa käynyt! Sielläpäin ihmiset osaavat ottaa rennosti, eivät aina nipota, vaan relaavat. Ei se haittaa, että näiden relaajien maan talous on kuralla. Oli kyllä kiva katsella näitä ukulelea soittavia kaislahameita Rion Karnevaaleilla. Ai! Sehän oli Hawaiji, jossa niitä näki. Paremmin tanssivat, kuin Thaimaan tytöt viime talvilomalla.

Kuuban matkan jälkeen jäi kaivelemaan se, ettei hoksattu käydä Inkojen Machu Picchussa. Sinne tehdään seuraava pitkä matka sen Intian jälkeen. Japanin muurahaispesäkin on vuorossa joskus.

Kun aikanaan elämysähky ei tuo enää nautintoa kaikenlaisista vanhoista raunioista huolimatta, joita kierretään jättämällä aivan valtava hiilijalanjälki sinne, missä liikkuukin. Niin mistä vielä voisi saada elämysnautintoja? Niin mistä?

Onneksi ihmisellä on makuaisti! Kun kaikki on jo koettu matkailupuolella, alkaa ”makunautintoahneus”! Kun saavutaan jonnekin, niin heti otetaan selvää sen kohteen pökerryttävän hienoista makunautinnoista. Monilla paikkakunnilla on joku todella vanha resepti, jonka mukaan tehtyä syötävää tullaan kaukaa maistamaan. ”Delicious”! Hanhenmaksapallerot ovat kuin HK:n lihapullia muovipaketista. Aivan lällyä tryffelien ja alligaattorin sydämestä valmistetun kastikkeen rinnalla. Ai, että se oli taivaallista gnuantiloopin vasan grillatun sisäfileen päällä!! Herranjestas, sitä en unohda! Olisi tehnyt mieli hyppiä, kuin kengurubensiinillä tankattu auto!

                            Eero