lauantai 13. tammikuuta 2018

Lahjojen ostoa lapsen näkökulmasta

Tässä taannoin osteltiin joululahjoja, muistatteko vielä? No, oma 5-vuotiaani halusi myös osallistua lahjojen hankintaan. Eräänä päivänä avustajani tullessa töihin, poika kysyi, ehdittäisiinkö käydä kaupassa jouluostoksilla. Onneksi pikkumiehelle riittää paikallinen päivittäistavarakauppa, ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan.

Poika lähti intoa puhkuen lahjaostoksille avustajani kanssa. Äiti jäi kotiin. Oven käytyä ja ostosmatkalaisten kotiuduttua kuului isolla äänellä eteisestä:

-         Äiti, et saa tulla ylös! Täällä paketoidaan lahjoja.

Äitihän pysyi alakerrassa hommissa. Kun lahjat oli paketoitu, sai äitikin luvan tulla ylös. Pojan kadottua omiin leikkeihinsä avustajani kertoi heidän ostosmatkastaan.

Oli ollut pokassa pitelemistä, kun poika olisi halunnut ostaa äidille villalankaa. Äitihän rakastaa villasukkia! Voi, kunpa se olisikin niin helppoa! Ostaisi vain kotiin villalankaa ja yön aikana langasta olisi tullut valmiit villasukat. Tämä oli poikani ajatus.

Poika olisi halunnut ostaa isälleen paprikan. Ja hyvä syykin siihen löytyi! Isä kasvattaa kesäisin paprikoita kasvi-huoneessa ja on pahalla päällä, kun niistä ei ole tullut valmiita siihen mennessä, kun ilmat jo jäähtyvät. 


Ajatus siis oli lahjahankintojen takana todella oivallinen! Ja voi sitä riemua aattona, kun lahjoja sitten avattiin… 

Äiti sai sampoota, jossa on jotain kiiltävää. Isä sai appelsiinilimua, koska pitää siitä. Isoveli sai Aku Ankan taskukirjan, koska lukee niitä mielellään. Hienoja oivalluksia pikkuiselta! Ja edullisia, sen hän myös muisti sanoa.
Päivi












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti