Seurasin Nenäpäivän ohjelmaa televisiosta.
Juontaja kehotti auttamaan Kolumbian lapsia. Hän sanoi monen monta kertaa, että
meidän pitää auttaa heitä, koska olemme ONNEKAS kansa. Me saamme asua maassa, missä
kaikki on hyvin!
Siis onnekas kansa. Meidän tulisi jopa tuntea
huonoa omaatuntoa siitä, että olemme niin onnekkaita. Meitä suomalaisia
onnekkaita moititaan usein jurottaviksi, puhumattomiksi ja suorastaan
nipottajiksi. Me emme osaa olla iloisia, emmekä osaa ”relata” kunnolla. Esimerkkeinä
relaajista ja aina iloisista ihmisistä mainitaan usein sambarumpuja paukuttavat
salsaajat, jotka osaavat ja joita meidän tulisi auttaa. Ihmeellistä ( …
) suluissa oleva tunnetilasana on sensuroitu. Onkohan tässä asiat
jotenkin väärinpäin – ns. kääntäen verrannollisia? Nyt, kun on Suomi 100-juhlavuosi, on minulle
jäänyt aivan toisenlainen kuva Suomen menestystekijöistä. Siitä on pelkkä onni tosi kaukana.
Aloitetaanpa hieman kauempaa.
Kansalliseepoksessamme on luku ”Sammon taonta”. Taonnan päämääränä oli saada
aikaan SAMPO, joka jauhaisi hyvinvointia
lakkaamatta. Pohjan Akka asetti tämän haasteen.
Akseli Gallen-Kalelan käsitys Sammon taonnasta
Sammon ainekset olivat vaatimattomat. Se piti
takoa ”Joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen
untuvasta”. Eipä ollut rapeat materiaalit Seppo Ilmarisella!
Valmiissa Sammossa olisi: ”Laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
RAHAMYLLYN kolmantehen.”
Aivan
loistava ajatus!! Myös 100 vuotta sitten
Suomen mahdollisuudet olivat todella vaatimattomat. Miksi Suomi oli niin
”onnekas”, että sen kohdalle osui tämä lahja, mutta esim. Kolumbialta se meni
sivu suun? Oliko se muka joku lahja? Kirjoittajan mielestä se oli ahkeran ja
järkevän sekä sisukkaan kansan oma
innovaatio, joka on KUNTA.
Kunta on jauhanut hyvinvointia kaikille melko
tasapuolisesti ”kehdosta hautaan”. Kun lapsi syntyy, alkaa kunnan palvelut
neuvolasta, sitten kotihoidontuki, päiväkoti, eskari, peruskoulu, lukio, ammatillinen
koulutus, terveydenhoito jne. jne. jne. En voi luetella kaikkea tässä. Lukija
voi tutustua esim. ”Asukkaan Salo, Palveluopas”-esitteeseen, jossa on 67 sivua,
jos kiinnostaa. Luettelo päättyy elämän
ehtoopuolelle vanhuspalveluihin.
Kunnalle on siirretty valtaisa määrä
erilaisia toimintoja jotka eivät yksityisellä puolella kata kulujaan. Niitä
löytyy mm. museo-, taide-, urheilu-, virkistysalue-, kuntoilu- ym. alueilla.
Perusteluna sille, että kunnan tulisi hoitaa ne on, että se olisi ”yleisen edun
mukaista tai kokonaistaloudellisesti edullista”.
Kirjoittajaa huvitti jo koulupoikana se, että
jotkut lauloivat marssiessaan: ”Verot kansan verta juo”! Olen tiennyt jo
silloin, että ilmaisia lounaita ei ole ja että veroilla pyöritetään kunnan
toimintaa. Jo laskennon tunnilla kansakoulussa sanottiin, että ”Jos ei ole, ei
voi ottaa”. Se on valitettavasti totta. Nyt vasta vuonna 2017 seitsemän ihmistä
kymmenestä sanoo, että veroja maksetaan siksi, että palvelut ovat mahdollisia.
Esimerkiksi Kreikassa ei saada veroja kootuksi, koska siellä ajatellaan
toisinpäin. Myös velat ovat siellä saatavia. Tällaiseen taikatemppuun ei pystyisi
edes Kalevalan Sampo.
Vaatimustaso nousee meilläkin. Suorastaan
surkuhupaisaa on, kun joku yleisön osastossa kirjoittaa: ”Jalkapallokentällä on
kuoppia. Kunnalle olisi halvempaa tasoittaa ne, kuin maksaa minun polvieni nivelkierukoiden
leikkaukset ja sitä seuraava sairasloma, jos puulaakiottelussa sattuisin
kaatumaan noihin kuoppiin!”
Samaan syssyyn toinen: ”Työmatkallani on
kadun asfaltissa kuoppa. Se pitäisi tasoittaa ennenkuin autoni pyörä osuu
siihen ja kunta joutuu korvaamaan iskarin, kierrejousen ja aluvanteen
murtuman!”
Kolmanneksi: ”Kompastuin jalkakäytävällä
laatan reunaan. Kaupungin pitäisi korjata ne kaikki suoriksi!”
Ja vielä: Keräilijällä on 3.000 kahvikuppia
kokoelmassaan. Kun hän kyllästyy niitä järjestelemään, hän saa idean. Minä
lahjoitan ne kunnalle! Lahjakirjaan tulee ehto, että kunta järjestää pysyvät
näyttelytilat ja oppaan. Esimerkkejä löytyisi keräilijöiden puuvillamekoista,
radioista, maamoottoreista, Pappa-Tunturi mopoista, rautatievaunuista jne.
Urheilutoiminnasta olisi laaja kattaus
tilanteita,
mutta niihin ei tässä ole tilaa.
Lopuksi havainto siitä, mihin Kunta-Sampo on
myös vaikuttanut. 7.11.2017 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset
8-luokkalaiset ovat maailmassa huippuluokkaa, kun kysymyksessä on tietämys
yhteiskunnallisista asioista. Ettei vaan koululaitoksella olisi osuutta asiaan.
Kärkipäätä ovat myös Tanska ja Ruotsi. Mistähän syystä? Suomalaiset nuoret
eivät saman tutkimuksen mukaan lähde barrikadeille osoittamaan mieltään kovin
innokkaasti. Jätän lukijan oman ajattelun
varaan sen, miksi eivät lähde?
Sammon
ryöstö
Kalevalassa on myös luku ”Sammon ryöstö”.
Väinölän miehet lähtivät hakemaan Sampoa pois Pohjan Akalta. Käydyssä
taistelussa Sampo hajoaa ja painuu meren aaltoihin.
Me suomalaiset olemme luonteeltamme
rehellisiä ja hyväuskoisia, jopa sinisilmäisiä. Meille on myös tyypillistä
myydä kansallisomaisuuttamme surutta, kun ne kerran ulkomaalaisille kelpaavat.
Olemme jopa ylpeitä siitä, että kelpasivat. Menemme kehumisesta pyörryksiin. Se
on hyväuskoisen kirous. Sinne menivät sähköverkot, digiverkot, UMTS-oikeudet,
kaivosoikeudet, lannoitteet jne. jne.
Hyväuskoisia yrityksiäkin sahataan linssiin
surutta. Esimerkiksi sellaiset keksinnöt, kuin Xylitol ja stanoliesteri
(Benecol), menivät sen siliän tien. Monen maan kansanluonteessa on aina piirre
etusijalle pettää ja valehdella joka käänteessä. Siitä johtuu, että
luottavainen suomalainen tulee ulkomailla niin helposti narratuksi. Pitäisi jo
oppia se viisaus, että ”tyhmä erotetaan rahoistaan ulkomailla nopeasti”. Tämän on moni ”sijoittaja” karvaasti kokenut.
Käy helposti ”Elopit”. Pitäisi varoa kaikenkarvaisia puliveivareita.
Voidaanko Kunta-Sampo ryöstää meiltä? Kyllä voidaan. Sotessa otetaan käyttöön
uusi raha. Sen nimi on PalveluSETELI. Käy niin, että vaurastuneet suomalaiset
ottavat Kunta-Sammolta mieluusti tätä uutta rahaa ja maksavat sillä yksityisten
– usein ulkomaisessa omistuksessa olevien – palveluntarjoajien palveluja.
Esimerkiksi yksityiset lääkäriasemat, yksityiset päiväkodit, yksityiset
palveluasumistalot jne. jne. keräävät rahat ja voitot. Sampo ryöstetään kuivattamalla rahamyllyn tulopuoli. Kohta nähdään
taistelu, jossa Sampo hajoaa palasiksi ja vajoaa Soten aaltoihin! Palataan
aiheeseen sitten, kun on uutta kerrottavaa eli sitten, kun Sampoa on pyöritetty
tarpeeksi kauan velaksi ja kiinalaiset hymyilevät ovella!
Eero
PS. Ylläpitäjänä totesin tämän kirjoituksen
lähestyvän niin paljon päivänpolttavia Sote-keskusteluja, että en voi olla
lisäämättä tänne loppuun linkkiä viime keskiviikkona Salon Kaupungintalolla
pidetyn JärjestöSotehanke 113:n paneelikeskustelusta taltioituun videoon – ole
hyvä: https://www.youtube.com/watch?v=jEhal573vVc
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti