Harvoin on
poliisi saanut kiinnostukseni heräämään niin nopeasti kuin tässä päivänä muutamana, hiukan aikaa
sitten. Juur ennen juhannusta. Housuihini meinasin liritellä kun oli kiire avata
isolla otsikolla oleva kirjekuori.
Onneksi sain pidettyä housuni kuivana
kaikesta huolimatta. Kas kun tuo rakko ei näin varttuneella iällä mahdottomia
kestäisikään
No sanotaan,
että eläkeläisillä on tavaton kiire, se pitää paikkansa hyvin monasti. Kiire minulla
nytkin oli, oikein kaksinkertainen. Hämmästys pakotti nopeasti avaamaan
kirjekuoren ja kova luonnollinen tarve pakotti avaamaan sepaluksen vetoketjun,
kiire oli. Toisen
avaaminen toi tullessaan helpotuksen tunteen ja se toinen… voi ei, voi pesä
sentään, ei voi olla totta!
Totta se
kuitenkin oli. Poliisi oli tavoittanut minut tekosistani. Meinasin
kirjoittaa rysän päältä, mutta sehän tarkoittaa mielestäni aivan muuta. Sikstoisekseen
minulla ei edes ole rysää, jonka päältä olisi voinut tavoittaa ja jos olisikin,
niin sekin olisi laillani liian vanha, tuskin poliisi olisi kiinnostunut.
Puhutaan hyvin
usein, tai ainakin kirjoitellaan yleisön palstalla, että poliisi ei näy
riittävästi. Hyvin harvoin heitä näkeekin, autolla joskus ovat liikenteessä.
Silloin ajatuksissaan tulee miettineeksi, mitenkä hyvä juttu on se kun
valvovat, silloin on kaikki hyvin.
Minun
tapauksessani tunsin luissani poliisin läsnäolon, niin näyttävästi postin tuoma
kirje viestitti minulle. Joltakin vitamiinikauppiaalta saan harva se viikko
postin tuoman kirjeen. Sitä ei voi verrata samana päivänä poliisin lähettämään
kirjeeseen. Se on tunnustettava!
Jonkin verran
tuota mainontaa tuntevana huomioni kiintyi kirjeen näkyvyyteen. Tietenkin
lähettäjä oli sieltä erikoisemmasta päästä. Harvoin sieltäpäin kirjoitellaan.
Tämän kirjeen lähettäjän tunnisti kaukaa kuoren nähtyään.
Hiljaa
hymyillen mietin; naapurin rouvakin sai havaita, että mitä se Niilo on mennyt
tekemään.
Jo toukokuun
puolella olin ajellut 9 km ylinopeutta 40:n rajoitusalueella. Tämä risteys piti
oikein googlettaa, jotta tiedän ko. paikan. Tuttu paikka sinänsä ja aikakin
piti paikkansa.
Olin saanut
soiton kaverilta, että olin jättänyt rollaattorini kokouspaikalle. Olin siitä
hämmästynyt, kun se ei enää tahdo unohtua. Vain keppiin tukeutuen olin lähtenyt
kiireesti toiseen kokouspaikkaan. Niinpä seuraavassa risteyksessä auton nokka
takaisin tulosuuntaan päin ja eikös (“pesä”) silloin oli räpsähtänyt
pikavoitto, joksi sitä on joskus kutsuttu.
Mielestäni
olen nopeuden seuraamisessa aika lailla säntillinen. Syynä tietenkin on
esivallan pelko auton ratin takana. Muuten en heitä erityisemmin pelkää, koska
mielestäni minulla on puhtaat jauhot pussissani. Jauhoissani ei ole edes
tunkkaista tuoksua.
Tässä
mietittyäni tekosiani, niin hieman ihmetyttää tuo rikollisen tekoni korkea
hinta, 170€! Se on noin kuudesosa saamastani eläkkeestä, jotenkin se tuntuu
kohtuuttomalta summalta.
Kyllä minä
siitä selviän kunhan ohjaan ostoksiani kuukauden mittaan toisenlaiseksi.
Nyt täytyy olla entistä säästä-väisempi. Lääkkeet tulee ensiksi mieleen.
Tämä siksi, että kuulemani mukaan hyvin monella vanhuksella ei ole varaa
pakollisten hankintojen jälkeen säästää muusta kuin ruuasta ja lääkkeistä.
Molemmat vaihtoehdot on pahasta. Tietenkin voin säästää ruuasta. Voin ostaa
vähemmän ja halvempia tuotteita. Niistä voi valita niin sanottuja
tarjoustuotteita halvemmasta päästä. On unohdettava värilliset tuotteet, osa
juureksista, salaatit, tomaatit ja hedelmät. Siinä tulee jo aikamoinen säästö.
Meijerituotteet, niihinkin menee rahaa kuukauden mittaan. Rahka, raejuusto,
hylamaito, juustot, nämä oivat suositut proteiinituotteet, vitamiinit,
hivenaineet ostokieltoon kohdaltani. Mitä tilalle? Tuo möyrivä suolenmutka
kuitenkin vaatii terveellisen täytteen.
Mitä tilalle?
Joskus silloin ennen vanhaan oli pakko säästää vaikkei niin haluja ollutkaan.
Varsin moni sai suolen täyteen perunasta ja margariinikastikkeesta. Hyviä
nämäkin olivat, mutta olivatko aivan terveellisiä? Perheen äidit saivat olla kekseliäitä,
jotta lasten sääret eivät menneet mutkalle tai rintakehä jäänyt kuopalle.
Onneksi
minulla on pakastin. Sieltä löytyy jos jotakin. Ei tarvitse tyytyä euron
lenkkimakkaraan eikä pelkkään perunaan. Ostoksiani tämä menoerä kuitenkin
säätelee. Kalliit vihannekset, mutta niin tarpeelliset tuotteet jäävät pois,
jotta pääsen tasapainoon menoissani.
Poliisille
Onko ihan
pakko laittaa mittauspistettä tällaiseen paikkaan? Minusta siinä oli aivan
selvä sakkorysän paikka. Ensinnäkin kyseessä on alamäki, jolloin auton vauhti
automaattisesti kiihtyy. Ei ole mitään järkeä hillitä vauhtia jarruja käyttäen.
Voi sitten vaihtaa pienempää pykälää, jotta moottori tekee jarrutuksen.
Molemmissa tapauksissa tulisi autoilijalle säästöjä. Moottorin käyntinopeus
säätelee polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöt vähenevät.
Jos tien osuus
on liikenteen kannalta vaarallinen, niin asia on aivan toinen. Tässä
tapauksessa kevyt liikenne menee omaa väyläänsä, siitä ei ole vaaraa. Jotain
kertoo mielestäni sekin, että kolmenkymmenen metrin päässä rikospaikastani
alkaa 60 km/h nopeusrajoitus. Eli nopeus suurenee huomattavasti.
Poliisilta
toivon, ettei näitä “peltipoliiseja/tutka-autoja” laitettaisi kohtiin jossa ei
liikenteellisesti vaaraa ole. Olen kuullut, että tieosuuksilla jossa on alamäki
ja risteyksiä ei ole, laitetaan nopeuden valvonta. Auton vauhti kiihtyy alamäestä
johtuen jonkin verran ja vaikutus on myönteinen, päästöt pienenee. Vaikka
liikennemerkki osoittaa hitaampaan nopeuteen, niin järjen käyttö on kuitenkin
se parempi vaihtoehto.
Kuulemani
mukaan on suunnitteilla yhden kilometrin pelivara. Siitä sitä valtio
parantaa tulostaan. Toivoa sopii, että tämä raha olisi korvamerkitty oikeaan
osoitteeseen. Lisäksi toivoisin, että Salon alueella olisi jossain
nopeusmittareiden tarkastuspaikka. Toivottavasti poistetut sellaiset saadaan
takaisin ja vielä kalibroitua paikkansapitäväksi.
Ajelin tuolla
Kuopion suunnalla. Matkalla oli kaksi nopeuden näyttöä, jotka molemmat
näyttivät eri lukemaa, kumpi oli oikeassa, sitä en tiedä, kun vain toinen oli
lähinnä autoni mittarin lukemaa. Ja siitähän kuljettaja vauhtiaan kontrolloi.
Tämän
pikavoitto sai aikaan sen, että nyt tarvii tarkkailla tuota mittaristoa
melkeinpä useammin kuin edessä, sivuilla ja takana olevaa liikennettä. Mahtaako
siitä aiheutua isompi kolarointivaara – mittarin tuijottamisesta?
Muotokuva,
ensimmäinen todella ”virallinen” sellainen, on otettu oikein viranomaisen
toimesta, mutta sen hintaan en ole tyytyväinen. Jo senkin vuoksi, etten ole
saanut vedostakaan kuvastani.
Jos
muotokuva otetaan, niin asiakas saakoon sen pyytämättä ja vaikka
yllättäen…
"Pikkulinnut" ja Salkkarin Tekstari-palsta tietävät kertoa, ettei juuri tuon samaisen risteysalueen "rahankeräys" osunut Niiloon suinkaan ainoana... Parantaneeko liikenteen turvallisuutta, edes sillä lyhyellä kadunpätkällä? Tuskin asennettakaan, sillä asiallinen valvonta saattaa olla se tulosta tuottavampi, jos kohta enemmän työtä vaativa! Muistelee autoiluajoiltaan IsoTimppa
VastaaPoista