keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kehittämishankkeita Salon terveyskeskuksessa palveluiden ja hoidon laadun parantamiseksi

Salon terveyskeskuksessa on tehty paljon kehittämis-hankkeita viime vuosina. Moniammatillinen yhteistyö ja hoitajavetoisuus ovat nykyajan trendejä. Terveydenhuollossa on tärkeää keskittyä asiakkaan voimavaroihin ja terveyteen.  Salossa myös palvelujen tarve on kasvanut, mutta samalla on ollut tarve löytää säästöjä. Kehittämistyön lähtökohtana ovat olleetkin asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden omahoidon tukeminen.

1.        Hoitajien tekemän hoidon tarpeen arviointi
ja akuuttivastaanotto pääterveysaseman
lääkärivastaanotolla 2016


Akuuttivastaanoton kehit-tämisessä tavoite oli helpottaa asiakkaiden hoitoon pääsyä. Monesti akuuttiajat lääkärille olivat loppuneet jo aamusta ja moni ajan tarvitseva asiakas jäi ilman aikaa. Tällöin heidät ohjattiin mene-mään ruuhkautuneeseen päivystykseen tai odotta-maan seuraavaan päivään ja soittamaan uudelleen.  

Muutosta haettiin kehittämällä puhelimessa tapahtuvaa hoidontarpeen arviointia sekä hoitajan pitämää akuutti-vastaanottoa.  

Salon terveyskeskuksessa on käytössä takaisinsoitto-järjestelmä, johon asiakkaat soittavat ja jättävät viestin, ja josta hoitajat soittavat asiakkaille takaisin puhelujen tulojärjestyksessä. Kehittämishankkeessa lähdettiin liikkeelle siitä, että käytäntöjä muuttamalla tehostettiin puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia. Arvioinnin perusteella asiakkaat ohjattiin ensin sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa hoitaja teki tehostetun hoidon tarpeen arvioinnin ja tarvittavat tutkimukset sekä antoi tarvittavat hoito-ohjeet. Useassa tapauksessa käynti hoitajan vastaanotolla oli riittävä, mutta tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriä tai ohjasi asiakkaan lääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolle mentäessä asiakkaalle oli tehty jo tarvittavat tutkimukset ja selvitetty esitiedot, mikä nopeutti lääkärin vastaanottoa ja asiakkaan hoitoa. Näin myös vastaanottoaikoja riitti kaikille tarvitsijoille.

2. Fysioterapeutin suoravastaanotto

Monien akuuttien selkä- ja olkapäävaivaisten asiakkaiden on todettu hyötyvän mahdollisimman aikaisesta fysioterapiasta. Ensin asiakkaan käynti lääkärillä ja sitten odotusaika fysioterapeutille pääsystä on hidastanut asiakkaan toipumista. Tähän haasteeseen lähdettiin vastaamaan fysioterapeutin suoravastaanotolla.

Fysioterapeutin suoravastaanotto on perusterveydenhuollon akuuttivastaanottotoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on ohjata terveyskeskuksessa hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tuki- ja liikuntaelinkipuiset (alaselkä- ja olkapääoireiset) asiakkaat fysioterapeutin suoravastaanotolle ilman lääkärin kontaktia. Suoravastaanottoa voivat toteuttaa tähän tehtävään lisäkoulutetut fysioterapeutit. Suoravastaanotolla fysioterapeutti selvittää asiakkaan tilanteen, havainnoi ja tutkii asiakkaan tarkasti. Fysioterapeutti antaa tutkimisen ja arvioinnin pohjalta asiakkaalle itsehoito-ohjeita vaivaan. Tarvittaessa fysioterapeutti voi määrätä asiakkaalle sairauslomaa korkeintaan 3 vuorokautta. Asiakkaan kanssa sovitaan tarvittaessa kontrolliaika tai puhelinkontrolli, jonka tarkoituksena on selvittää, ovatko oireet helpottaneet.

3. Tukea hyvinvointiin asiakasvastaavalta

Monesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla on sairauksia, epämääräisiä oireita ja  useita  ongelmia yhtäaikaa. He käyvät paljon lääkärin ja hoitajan akuuttivastaanotolla sekä päivystyksessä, mutta lyhyen vastaanottoajan vuoksi kokonaisuuteen ei pystytä ottamaan kantaa. Usein toistuvilla käynneillä on eri hoitaja tai lääkäri ja samat asiat joudutaan selvittämään uudelleen.

Tähän haettiin vastausta asiakasvastaavatoiminnasta, jossa paljon palveluita tarvitseva asiakas ohjataan asiakasvastaavana toimivan hoitajan vastaanotolle. Hoitaja selvittää asiakkaan kokonaistilanteen ja miettii yhdessä asiakkaan kanssa, mihin ongelmiin haetaan ratkaisuja ja mitä tavoitellaan. Näiden pohjalta määritellään yhdessä palvelutarve ja kootaan tarvittavat ammattilaiset asiakasta auttamaan. Hoitaja huolehtii palvelujen järjestämisestä ja tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa pitäen kokonaisuuden hallinnassa. 
Hoitaja kannustaa, motivoi ja tukee asiakasta muutoksiin ja oireiden kanssa pärjäämiseen. Hän kulkee asiakkaan rinnalla, kunnes ongelmat alkavat ratketa ja asiakaan omat voimavarat itsensä hoitamiseen alkavat löytyä.

4. Omahoidon tueksi terveys- ja hoitosuunnitelma

Pitkäaikaissairailla on usein samanaikaisesti monia hoitoa vaativia sairauksia ja ongelmia, jolloin ei aina päästä haluttuun hoitotulokseen. Terveys- ja hoitosuunnitelman avulla asiakas saa tukea omaan hoitoonsa ja jos terveyden kanssa tulle ongelmia, suunnitelma ohjaa sekä asiakasta itseään että terveydenhuoltoa hoitolinjausten valinnassa.

Hoidon suunnitelmallisuus tuo tehokkuutta asiakkaan hoitoon ja se näkyy yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaan kanssa tehdyssä terveys- ja hoito-suunnitelmassa.

Terveys- ja hoitosuunnitelma sisältää asiakkaan omahoidon ja ammattilaisen tuen osuuden. Suunnitelman tavoitteena on ehkäistä asiakkaan terveydentilan heikkenemistä ja pitää sairauden hoito tasapainossa, lisätä elämänhallintaa ja parantaa elämänlaatua - sairauksista riippumatta. Terveys- ja hoitosuunnitelma mahdollistaa myös hoidon jatkumisen, jos hoitava lääkäri tai hoitopaikka vaihtuu.

Salon terveyskeskuksessa tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma pitkäaikaissairaille asiakkaille yhdessä terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitaja kutsuu ensin asiakkaan vastaanotolle, johon asiakas valmistautuu ennalta kotona täyttämällä omahoitolomakkeen, tarkastamalla oman lääkelistansa sekä tekemällä tarvittavat mittaukset, esimerkiksi verenpaineen kotiseurannan tai verensokeriarvojen kotimittaukset. Tarvittaessa asiakas voi itsekin ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja pyytää terveys- ja hoitosuunnitelmaa. Terveydenhoitajan vastaanotolla asiakas ja terveydenhoitaja yhdessä miettivät asiakkaan omia hoidon tarpeita ja tavoitteita sekä omahoidon keinoja, joilla tavoitteisiin voisi päästä.  Käynnin yhteydessä sovitaan aika lääkärin vastaanotolla, jossa mietitään lääketieteelliset tavoitteet ja hoitokeinot. Lääkäri määrittelee myös jatkokäynnit ja seurantavälit sekä mahdolliset muut omahoidon ohjeet. Vastaanoton lopuksi lääkäri tulostaa terveys- ja hoitosuunnitelman asiakkaalle ja tallentaa sen tietojärjestelmiin.

Terveys- ja hoitosuunnitelmaa päivitetään säännöllisin väliajoin ja aina tarvittaessa.

5. Marevan tietoiskut

Antikoagulanttihoidon toteutumisessa on tärkeää, että potilas tuntee hoitonsa hyvin. Salon terveyskeskus järjestää tietoiskuja Marevan hoidon perusteista ja käytännön asioista.

Tietoiskut on tarkoitettu kaikille Marevan lääkettä käyttäville ja heidän läheisilleen. Ryhmä sopii uusille käyttäjille mutta myös kauemmin lääkettä syöneet ovat tervetulleita. Tietoiskut pidetään kerran kuukaudessa Läntisellä terveysasemalla ja ovat aina saman sisältöiset.  Tietoiskun tavoitteena on, että tunnin luennon jälkeen kuulija tietää enemmän Marevan lääkkeestä, sen annostelusta, osaa käyttää lääkettä turvallisesti ja tietää milloin on tarpeen pyytää terveydenhuollon ammattilaisilta apua.

6. Marevan tekstiviestipalvelu

Vastaanoton hoitajan työajasta on aiemmin kulunut suuri osa puhelimessa Marevan ohjeistusten antamiseen. 

Asiakkaat ovat joutuneet soittamaan moneen kertaa kysyäkseen INR vastausta ja myöhemmin Marevan annosta.              

Tähän haettiin ratkaisua tekstiviestipalvelulla, jossa asiakas saa laboratoriokäynnin jälkeen INR-vastausten valmistuttua ensimmäisen tekstiviestin, jossa kerrotaan arvo kyseiseltä päivältä. Kun lääkäri on määrännyt uuden annosteluohjeen, lähtee toinen tekstiviesti, jossa kerrotaan annosteluohje ja seuraavan kontrollikäynnin ajankohta. Jos INR-arvo on hoitoalueen ulkopuolella, tekstiviestissä kehotetaan asiakasta ottamaan yhteyttä omaan terveysasemaan. Tällä varmistetaan, että asiakkaan poikkeava arvo tulee huomioitua.

Marevan-tekstiviestiasiakkaaksi pääsevät henkilöt, jotka osaavat lukea tekstiviestit puhelimesta ja etsiä myös vanhat tekstiviestit. Asiakas ja hoitaja tai lääkäri sopivat Marevan-tekstiviestiasiakkuudesta, jonka jälkeen hoitaja aktivoi asiakkuuden.

Jatkossa….

Terveyskeskuksessa on tehty paljon kehittämistyötä asiakkaiden palveluiden laadun parantamiseksi. Osa kehitetyistä malleista on jo käytössä, osaa vielä muokataan ja kokeillaan eri terveysasemilla. Kehittämistoiminta on oleellinen ja tärkeä osa työtä, jonka tarkoituksena on tehdä palveluista asiakaslähtöisempiä, tehokkaampia ja joustavampia. Ei siis kannata ihmetellä, jos terveyskeskukseen soitettaessa sieltä ehdotetaankin jotain uutta käytäntöä ja kokeilua. Asiakkaiden antama palaute palvelujen toimivuudesta on tervetullutta ja tärkeää kehittämistyön tueksi.


Kirjoittajat:           
Jenni Hartikainen, Sinikka Lehtinen,
Teija Parviainen, 
Riitta Jokila, Satu Jaatinen
ja Jonna Elovaara












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti