Tukka putkella

Suomalainen sanoo usein, että meidän rikkautemme on neljä vuodenaikaa. Sanoisin, että se on melkoinen rasite. Pitää olla esimerkiksi neljän vuodenajan vaatteet ja jalkineet. Jokainen vuodenaika kestää siis kolme kuukautta.

Näistä neljästä varsinaisesti eletään todella vain yksi kolmen kuukauden jakso. Se on kesä ja se eletäänkin sellaisella intensiteetillä, että tukka on putkella koko ajan. Ne muut vuodenajat ovat pelkkää oleilemista.

Se kesä alkaa ilmojen mukaan ja päättyy, kun koulut alkavat. Oy Suomi Ab on suljettuna tuon kesän, koska vuosilomalaki takaa loman työssäkäyville ja koulut ovat myös lomalla. Eläkkeellä oleville vanha lomanviettoaika on jäänyt päälle.

Kulunut kesä ja sen ennätyspitkä hellejakso laittoivat tukan suorastaan töttörölle. Normaalielämä menee ihan raiteiltaan, kun kesän aikana pitää pakonomaisesti elää koko vuoden edestä.

Ne, joilla on kesämökki ja niitä on Suomessa noin 500 000, menevät tietysti sinne – ainakin aluksi. On jopa kahden mökin loukussa olevia. Siis on peritty kesäpaikka sekä äidin että isän puolelta. Silloin on aikamoinen kiire, että ehtii molempia käyttää. Jos matkaa mökille on satoja kilometrejä, niin enpä kadehdi. Talven aikana käyttöä vaille jääneet huonekalut ja muut esineistö rahdataan mökille liiteriin kuivuneiden maalipurkkien seuraksi. Liiteri on täynnä jo aikaisemmin tuoduista, joten huvilan ja huussin omistajille nousee otsasuonet näkyviin. Miten ehtii se rempan tehdä, kun aikaa on niin vähän ja muutakin pitäisi tehdä?

Niin, miten ehtii, kun sukulaiset tuppaavat tulemaan kylään ja toisaalta itselläkin on kutsuja tuttavien grillille? Pitäisi ehtiä paikkakunnan kesäteatteriin, ettei sanota ettei kelpaa! Toskalan navetan vintin kesätaidenäyttelykin odottaa. Siellä vetonaulana on ainakin yksi pippeli- tai pimppimaalaus. Lapset/lapsenlapset haluavat seikkailupuistoon, mummo-lassakin on ehdittävä käydä jne. jne. Ne kirjat, jotka piti lukea rauhassa kesälaitumilla, odottavat yhä lukijaansa. Ehtiihän ne lukea talvella!

Nuoret eivät ole enää kovin innokkaita perinteiseen mökkeilyyn. Siis ei juoksevaa vettä, lämpimästä vedestä puhumattakaan. Ei tiskikonetta ja kaikki keittiöaskareet ajalta, kun isovanhemmat aloittivat ahtaassa saunamökissä. Kiitos ei. Älykännykkää voi räplätä missä vaan muualla. Mutta festareille pitää päästä, vaikka se olisi yhtä Tuskaa. Entäs koiranhoito? Jokaisella kunnon perheellä ja nuorellakin parilla tulee olla jonkinkokoinen piski.

”Kun sais olla hetken jouten, kun on kerran kesä”, saattaa joku huokaista. Ja vielä siunatuksi lopuksi: ”Kyllä on hyvä, kun loma loppuu, että pääsee töihin huilaamaan”!

 Eero

P.S. Juhannuksesta suomalaiset alkavat odottaa joulua,
        vai kuinka se oli?