keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Pohdintaa järjestöjen sijoittumisesta Soteuudistuksessa

Missä vaiheessa aloitetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden suunnittelu Salossa niin, että yhdistykset otetaan mukaan suunnitteluun? Onko Varsinais-Suomi jälkijunassa, kun puhutaan Sote-uudistuksesta ja siihen liittyvästä valmistelutyöstä?


Salonseudulla sosiaali- ja terveysalan yhdistyksissä on havaittavissa odottelua, mitä tapahtuu tulevassa Sote-muutoksessa. Emmehän me kukaan sitä tiedä, mutta ovatko pienet yhdistykset ajan tasalla. Seurataanko yhdistyksissä Sote-muutosta ja sen valmistelua? Huoli on suuri, että tipahdetaan kärryiltä, kun ajatellaan, ettei tämä koske meitä. Tässä on peiliin katsomisen paikka nimenomaan yhdistyksillä! Emme saisi yhdistyksissä vain odotella. Meidän pitäisi mennä isoilla harppauksilla eteenpäin ja olla aktiivisena mallina muille seutukunnille. Salon Syty ry on hieno esimerkki siitä, että on yhdistetty voimavarat. Salon Syty ry on myös allekirjoittanut aiesopimuksen järjestö-Sotehanke 113:n kanssa.

Kuka saa rahoitusta jatkossa kunnalta, kuka maakunnalta? Pienet yhdistykset eivät tiedä, mihin revetä, tehdessään hyvinvointia ja terveyttä edistävää, mutta myös sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja tietämättömyyttä yhdistyksissä. Kaikki toiminta on palvelua, vaikkei olisikaan myytävää palvelutuotantoa: virkistys, vertaistuki ovat mm. palvelua, vaikka eivät olekaan myynnissä. Jatkossa maakunta voisi ostaa yhdistyksiltä erilaista vertaistukitoimintaa. Yhdistysten on eriytettävä kirjanpidossaan myytävä palvelutuotanto. Monta asiaa, ja montaa asiaa on tekemässä vain vapaaehtoisten joukko. Saadakseen toiminta-avustusta, pitääkö yhdistyksen tehdä jatkossa pyydettyä toimintaa, voiko kunta tai maakunta vaatia jotain? Näin annettiin ainakin ymmärtää keskustelutilaisuudessa, jossa järjestöt ja päättäjät kävivät keskustelua soteuudistuksesta.

Kolmas sektori tekee jo nyt sellaista, mihin kunta tai maakunta ei koskaan pysty. Miten nämä hyvät käytänteet ja palvelut taataan tulevaisuudessa? Nyt yhdistyksillä on suhteet paikalliselle tasolle, jatkossa tarvitaan suhteita myös maakuntahallintoon. – Pienet yhdistykset tarvitsevat toisiaan. Ennen kaikkea on tehtävä yhteistyötä, jotta yhdistysten ääni nousee kuuluvammaksi. Verkostoituminen eri alan toimijoiden, kunnan ja maakunnan kanssa on meidän kaikkien vapaaehtoistoimijoiden etu.

Salossa on jo hyviä käytänteitä, hyvät yhteistyökuviot ja hyvät suhteet yhdistysten ja päättäjien välillä. Näiden jatkuminen on taattava jatkossakin. Salon kaupunki suhtautuu kolmanteen sektoriin hyvin, on tehty kumppaneina erilaista yhteistyötä. Näistä voisivat muut seutukunnat ottaa mallia. Salo on erittäin edistyksellinen ja on allekirjoittanut aiesopimuksen järjestöSotehanke 113:n kanssa.

Mitä tapahtuu kumppanuudelle Sote-uudistuksen myötä? Tiivistyykö se entisestään vai leviääkö kokonaan? Voidaanko edelleen suunnitella, toimia ja toteuttaa yhdessä paikallisia projekteja? Pelkona pienillä yhdistyksillä on, että suurentuessaan organisaatio myös kangistuu. Nyt on tunnettu toimijat sekä kentällä että päättävissä elimissä. On ollut helppoa edetä organisaatiossa vaikka kaupungin-johtajan tasolle asti. Kuinka käy maakunnassa?

Osallisuuden lisäämiseksi yhdistyksissä olevan asiantuntemuksen käyttäminen erilaisissa projekteissa olisi suotavaa. Kokemusasiantuntijuus on mittaamattoman arvokasta, kun suunnitellaan esimerkiksi palveluketjuja. Kunnalle jää yhdistysten ja kansalaisten osallistaminen: miten se aiotaan hoitaa?
                                               Päivi