keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

POLIISI

Harvoin on poliisi saanut kiinnostukseni heräämään niin nopeasti kuin tässä  päivänä muutamana, hiukan aikaa sitten. Juur ennen juhannusta. Housuihini meinasin liritellä kun oli kiire avata isolla otsikolla oleva kirjekuori. 
Onneksi sain pidettyä housuni kuivana kaikesta huolimatta. Kas kun tuo rakko ei näin varttuneella iällä mahdottomia kestäisikään

No sanotaan, että eläkeläisillä on tavaton kiire, se pitää paikkansa hyvin monasti. Kiire minulla nytkin oli, oikein kaksinkertainen. Hämmästys pakotti nopeasti avaamaan kirjekuoren ja kova luonnollinen tarve pakotti avaamaan sepaluksen vetoketjun, kiire oli. Toisen avaaminen toi tullessaan helpotuksen tunteen ja se toinen… voi ei, voi pesä sentään, ei voi olla totta!

Totta se kuitenkin oli. Poliisi oli tavoittanut minut tekosistani. Meinasin kirjoittaa rysän päältä, mutta sehän tarkoittaa mielestäni aivan muuta. Sikstoisekseen minulla ei edes ole rysää, jonka päältä olisi voinut tavoittaa ja jos olisikin, niin sekin olisi laillani liian vanha, tuskin poliisi olisi kiinnostunut.

Puhutaan hyvin usein, tai ainakin kirjoitellaan yleisön palstalla, että poliisi ei näy riittävästi. Hyvin harvoin heitä näkeekin, autolla joskus ovat liikenteessä. Silloin ajatuksissaan tulee miettineeksi, mitenkä hyvä juttu on se kun valvovat, silloin on kaikki hyvin.

Minun tapauksessani tunsin luissani poliisin läsnäolon, niin näyttävästi postin tuoma kirje viestitti minulle. Joltakin vitamiinikauppiaalta saan harva se viikko postin tuoman kirjeen. Sitä ei voi verrata samana päivänä poliisin lähettämään kirjeeseen. Se on tunnustettava!

Jonkin verran tuota mainontaa tuntevana huomioni kiintyi kirjeen näkyvyyteen. Tietenkin lähettäjä oli sieltä erikoisemmasta päästä. Harvoin sieltäpäin kirjoitellaan. Tämän kirjeen lähettäjän tunnisti kaukaa kuoren nähtyään. 

Hiljaa hymyillen mietin; naapurin rouvakin sai havaita, että mitä se Niilo on mennyt tekemään.


Jo toukokuun puolella olin ajellut 9 km ylinopeutta 40:n rajoitusalueella. Tämä risteys piti oikein googlettaa, jotta tiedän ko. paikan. Tuttu paikka sinänsä ja aikakin piti paikkansa.

Olin saanut soiton kaverilta, että olin jättänyt rollaattorini kokouspaikalle. Olin siitä hämmästynyt, kun se ei enää tahdo unohtua. Vain keppiin tukeutuen olin lähtenyt kiireesti toiseen kokouspaikkaan. Niinpä seuraavassa risteyksessä auton nokka takaisin tulosuuntaan päin ja eikös (“pesä”) silloin oli räpsähtänyt pikavoitto, joksi sitä on joskus kutsuttu.

Mielestäni olen nopeuden seuraamisessa aika lailla säntillinen. Syynä tietenkin on esivallan pelko auton ratin takana. Muuten en heitä erityisemmin pelkää, koska mielestäni minulla on puhtaat jauhot pussissani. Jauhoissani ei ole edes tunkkaista tuoksua.

Tässä mietittyäni tekosiani, niin hieman ihmetyttää tuo rikollisen tekoni korkea hinta, 170€! Se on noin kuudesosa saamastani eläkkeestä, jotenkin se tuntuu kohtuuttomalta summalta.

Kyllä minä siitä selviän kunhan ohjaan ostoksiani kuukauden mittaan toisenlaiseksi.  Nyt täytyy olla entistä säästä-väisempi. Lääkkeet tulee ensiksi mieleen. Tämä siksi, että kuulemani mukaan hyvin monella vanhuksella ei ole varaa pakollisten hankintojen jälkeen säästää muusta kuin ruuasta ja lääkkeistä. Molemmat vaihtoehdot on pahasta. Tietenkin voin säästää ruuasta. Voin ostaa vähemmän ja halvempia tuotteita. Niistä voi valita niin sanottuja tarjoustuotteita halvemmasta päästä. On unohdettava värilliset tuotteet, osa juureksista, salaatit, tomaatit ja hedelmät. Siinä tulee jo aikamoinen säästö. Meijerituotteet, niihinkin menee rahaa kuukauden mittaan. Rahka, raejuusto, hylamaito, juustot, nämä oivat suositut proteiinituotteet, vitamiinit, hivenaineet ostokieltoon kohdaltani. Mitä tilalle? Tuo möyrivä suolenmutka kuitenkin vaatii terveellisen täytteen.

Mitä tilalle? Joskus silloin ennen vanhaan oli pakko säästää vaikkei niin haluja ollutkaan. Varsin moni sai suolen täyteen perunasta ja margariinikastikkeesta. Hyviä nämäkin olivat, mutta olivatko aivan terveellisiä? Perheen äidit saivat olla kekseliäitä, jotta lasten sääret eivät menneet mutkalle tai rintakehä jäänyt kuopalle.

Onneksi minulla on pakastin. Sieltä löytyy jos jotakin. Ei tarvitse tyytyä euron lenkkimakkaraan eikä pelkkään perunaan. Ostoksiani tämä menoerä kuitenkin säätelee. Kalliit vihannekset, mutta niin tarpeelliset tuotteet jäävät pois, jotta pääsen tasapainoon menoissani.

Poliisille

Onko ihan pakko laittaa mittauspistettä tällaiseen paikkaan? Minusta siinä oli aivan selvä sakkorysän paikka. Ensinnäkin kyseessä on alamäki, jolloin auton vauhti automaattisesti kiihtyy. Ei ole mitään järkeä hillitä vauhtia jarruja käyttäen. Voi sitten vaihtaa pienempää pykälää, jotta moottori tekee jarrutuksen. Molemmissa tapauksissa tulisi autoilijalle säästöjä. Moottorin käyntinopeus säätelee polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöt vähenevät.

Jos tien osuus on liikenteen kannalta vaarallinen, niin asia on aivan toinen. Tässä tapauksessa kevyt liikenne menee omaa väyläänsä, siitä ei ole vaaraa. Jotain kertoo mielestäni sekin, että kolmenkymmenen metrin päässä rikospaikastani alkaa 60 km/h nopeusrajoitus. Eli nopeus suurenee huomattavasti.

Poliisilta toivon, ettei näitä “peltipoliiseja/tutka-autoja” laitettaisi kohtiin jossa ei liikenteellisesti vaaraa ole. Olen kuullut, että tieosuuksilla jossa on alamäki ja risteyksiä ei ole, laitetaan nopeuden valvonta. Auton vauhti kiihtyy alamäestä johtuen jonkin verran ja vaikutus on myönteinen, päästöt pienenee.  Vaikka liikennemerkki osoittaa hitaampaan nopeuteen, niin järjen käyttö on kuitenkin se parempi vaihtoehto.

Kuulemani mukaan on suunnitteilla yhden kilometrin pelivara.  Siitä sitä valtio parantaa tulostaan. Toivoa sopii, että tämä raha olisi korvamerkitty oikeaan osoitteeseen. Lisäksi toivoisin, että Salon alueella olisi jossain nopeusmittareiden tarkastuspaikka. Toivottavasti poistetut sellaiset saadaan takaisin ja vielä kalibroitua paikkansapitäväksi.

Ajelin tuolla Kuopion suunnalla.  Matkalla oli kaksi nopeuden näyttöä, jotka molemmat näyttivät eri lukemaa, kumpi oli oikeassa, sitä en tiedä, kun vain toinen oli lähinnä autoni mittarin lukemaa. Ja siitähän kuljettaja vauhtiaan kontrolloi.

Tämän pikavoitto sai aikaan sen, että nyt tarvii tarkkailla tuota mittaristoa melkeinpä useammin kuin edessä, sivuilla ja takana olevaa liikennettä. Mahtaako siitä aiheutua isompi kolarointivaara – mittarin tuijottamisesta?

Muotokuva, ensimmäinen todella ”virallinen” sellainen, on otettu oikein viranomaisen toimesta, mutta sen hintaan en ole tyytyväinen. Jo senkin vuoksi, etten ole saanut vedostakaan kuvastani.
 
Jos  muotokuva otetaan, niin asiakas saakoon sen pyytämättä ja vaikka yllättäen…
                                        Niilo