Hei siellä ruudun takana! Tämä on
Allun Aurinkotuolin järjestämä nojatuolimatka ihan pihalle. Avaa siis ylin
paidannappi, kääri hihat ja heitä kengät jalasta. Sitten voitkin nojata
sopivasti taaksepäin ja heittäytyä matkaan.
Ensiksi laskeudutaan rappuset alas. Hieman ovat kuluneet nämä portaat, joten varotaan ettei tehdä turhia sivuttaisliikkeitä. Piikki jalkapohjassa voisi olla kohtalokas tähän aikaan päivästä. No niin, turvallisesti hiekalla! Tuossa oikealla näkyy pihan suurin ja kaunein kukkapenkki. Niin, kyllä, hyvä herra ja rouva siellä, se todellakin on myös ainoa kukkapenkki. Kuunliljaa etualalla, sitten korkeampia liljoja. Puutarhuri on tainnut olla hieman huolimaton, kun tuo punainen tuolla ei suinkaan ole kukintoa vaan liljakukko. Onneksi ylväät pionit tuossa vieressä peittävät suuremmat epäkohdat. Muutama pionituki ei kyllä olisi pahitteeksi, kun nuo kukat aukeavat. Jaaha, eteenpäin! Penkissä näkyy olevan myös jotain syötävää, nimittäin persiljaa. Liljat jatkuvat, ja sitten siellä näkyy suopayrttiä. Sen juurakoista voi innokas matkaaja tehdä vaikka saippuaa, kuten nimikin vinkkaa. Suopayrtin armoille ovat joutuneet akileija ja särkynytsydän, mutta sieltä silti heristellään reippaasti kukintoa naapurille eikä anneta periksi.
Kivien reunustamaa polkua
eteenpäin. Kivilläkin saa kävellä, mutta nilkkojen muljauttaminen on kielletty!
Vasemmalla on penkki, jos joku jo haluaa levähtää. Siitä vierestä voi napsaista
vähän sitruunamelissan lehteä suuhun ja jos pää alkaa painua käsien varaan,
alaviistossa voi silmäillä suloista kissankäpälää, jonka lehdet ovat kuin
samettia. Tuossa olisi metsämansikoitakin! Luulenpa että heinänkorsia löytyy
kohta, niin halukkaat voivat sitten myöhemmin palata keräämään itselleen oman
mansikkaheinän.
Tässä on nyt jokin muinaismuisto. Kertovat, että muutama talvi sitten lunta oli paljon, ja kun yllättäen tuli suojakeli, ei talonväki ollutkaan muistanut luoda lunta kasvihuoneen katolta. Se oli entinen kasvihuone sitten se. No kyllä tämä todella muistuttaa kasvihuoneen pohjaa. Mutta mutta, kaikesta purkurimasta ja roinasta huolimatta tuolla kasvaa jotakin? Kyllä! Siellähän on pitkää kurkkua ja avomaankurkkua! Rikkaruohot näyttävät viihtyvän myös mainiosti, ja tuo pitkä taitaa olla rakuunaa. Makuanalyytikkomme matkassa arvelee, että se on venäläistä rakuunaa, hienostunut ranskalainen ei ehkä näin villeissä olosuhteissa viihtyisi. Onpa tässä sievästi tarjottu koti myös muurahaisille, joilla riittää tekemistä kurkuntaimien häiritsemisessä. Hus hus, eipäs kiipeillä varpaille! Nyt äkkiä seuraavaan kohteeseen...
Marjasato täällä Allun Aurinkotuolin kohteessa tulee tänäkin vuonna olemaan hillitön. Kuulemma joskus on tilattu vuotta, jolloin ei tulisi kuin sen verran minkä heti saa syötyä, mutta eipä sellaista vuotta vielä ole näkynyt. Ainakin punainen ja musta viinimarja viihtyvät, valkoistakin tuolla kurkistaa. Otetaanpas maistiaiset! Mmmm...eikun hyi! Onko joku matkaseuralaisista päästellyt pahoja henkiä? Ahaa, vedetään syytökset takaisin ja otetaan suurennuslasit takataskusta. Tuossahan on lude. Näyttää närkästyneeltä, joku taisi työntää näppinsä vähän liian lähelle. Ei ihme, että ilmoille pöllähti kunnon hajupilvi. Peräännytään varovasti, ja jatketaan matkaa eteenpäin muina miehinä.
Viimeiseksi voitaisiin vielä käydä lammella. Matkanjohtaja suosittelee nyt pukemaan kumisaappaat jalkaan ja heittämään sadeviitan harteille, viimeinen osuus tulee olemaan hikinen ja polttava. Auts, auts! Unohtiko joku varusteet? Juurihan varoitettiin, että tulee olemaan polttavaa. Tässä lammen lähettyvillä on nimittäin nokkosviljelmä, josta alkukesällä kerätään pieniä maukkaita nokkosia pannulle ja pataan. Nyt on päässyt viljelmä jo miehen mittaan, ja polttelee ärhäkkäästi varomattomia ohikulkijoita. Siinä on paikallinen puutarhuri säännöllisin väliajoin polttanut omaa nahkaansa otsaa myöten, kun on mennyt työntämään nokkansa toisten, eli nokkosten, asioihin. En ole kyllä ihan varma oliko järkevää pulahtaa sinne lampeen vilvoittelemaan, nyt on poltteen lisäksi hipiällä kauniin samea väritys...
Olipa reissu! Näin kuuman ja hikisen retken jälkeen matkanjohtaja suosittelee kunnon nesteytystä raikkaalla limonaatilla ja jäätelöllä. Tavataan ensi kerralla!
Terveisin Allu alias Auli omasta aurinkotuolistaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti