Koronaepidemia on täyttänyt vuoden jo aikoja sitten. Ihmiset syyttelevät toisiaan ja eivätkä sitten itsekään usko annettuihin koronan torjuntaohjeisiin. Ei uskota virustartunnan todelliseen sairastumistehoon. Pahimmassa tapauksessa potilaan loppu on kuulemma jopa erittäin kivulias.
Olen sen ikäinen, että jo muutenkin kuntoni on laskusuunnassa. Siksikin koetan mahdollisuuksieni mukaan noudattaa annettuja torjuntaohjeita. Maski on varmasti hyvässä käytössä niin kuin käsien pesukin. Pesutoimitus vaatii huolellisuutta, saippuaa ja lämmintä vettä sekä aikaa; alussa neuvottiin, että niin kauan täytyy niitä pestä, että ennättää kahdesti laulamaan ”jänis istui maassa…”!
Olen kuullut, ettei virus itsestään liiku, mutta ihmiset kuljettavat sitä paikasta toiseen mukanaan. Kuinka nopeasti tämä tapahtuu, siihen en ole kuullut vastausta. Oma itämisaika sillä kuitenkin on.
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei missään nimessä ole opettavassa, eikä neuvomassa mielessä tehty. Jospa kuitenkin tämä aiheuttaisi jonkinlaista mielenkiintoa lukijalle.
Naapuriapu ja tämä koko maailman vitsaus
Vuodesta 1980 lähtien olen asunut Halikon Märynummella. Ensiksi vuokralla 1983 omakotitalossa. Muistan, miten tuttavani kertoivat tietävänsä, kuinka “sisäänpäin lämpiävä” Märynummi on. Tähän päivään itse en ole tällaista huomannut. Tosin alueella moni on saanut elantonsa hoitoalalta, eli suu supussa kun “vieras” keskustelua kuuntelee. Me “vieraat” kun tahdomme olla hieman uteliaita. Maailma ja käytäntö on hoitoalallakin muuttunut ja siinä samalla sairaalat tavallaan supistuneet, kun erikoistutaan. Ei sellaista kunnansairaalatyyppistä liene enää missään, eri nimikkeillä vuodeosastoja ja erikoissairaaloita; jopa yliopistollisten yhteydessä.
Tyytyväisyys kotiseutuun on vain vahvistunut. Täällä on miltei kaikki tarpeellinen. Hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa uiden tai poluilla. Salon alue on kokonaisuudessa pihi lumen suhteen.
Niilo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti