perjantai 28. toukokuuta 2021

Erään älypuhelimen tarina

Marjojen kypsyttyä käyn usein poimimassa mustikoita sekä puolukoita. Mallin tähän olen saanut äidiltäni, joka oli himonoukkija, mutta hän ei huolinut minua kaverikseen. Jääköön syy mainitsematta. Hän saattoi viipyä tunteja marjastamassa ja marjoja myös tuli paljon.




Otan yleensä puhelimen mukaani, kun lähden metsään marjaan. Näin tein myös eräällä tietyllä marjastusretkelläni, josta tämän älypuhelimen tarina sai alkunsa. Laskin puhelimeni kannon nokkaan, jatkoin marjojen poimimista ja saatuani urakan valmiiksi otin tietysti puhelimen mukaani. Mutta mitä ihmettä, puhelin ei suostunutkaan enää toimimaan!

Onnekseni takuu oli voimassa, joten menin puhelimen kanssa liikkeeseen, josta sen hankin. Näytin myyjälle, ettei laitteeni enää toiminut. Varsin nenäkäs nuorimies rupesi tällöin neuvomaan minua kertoen, että siinä puhelimen sivussa on sellainen nappula, josta saa virran päälle. Aikansa tuota nappulaa paineltuaan ja ravisteltuaan puhelinta, hän meni takahuoneeseen. Noin vartin kuluttua hän tuli takaisin ilmoittamaan minulle, että puhelin ei enää toimi.

En malttanut olla sanomatta, että “niinhän minä juuri kerroin!”

Liikkeessä yritettiin saada puhelinta vielä kuntoon, mutta tuloksetta. Sain takuuna uuden puhelimen.

Uusi älypuhelin palveli minun tarpeitani ihan riittävästi, kunnes tuli aika luopua siitäkin. Nykyään minulla on sellainen riisuttu versio älypuhelimesta. Mielestäni älypuhelin ei saa maksaa juuri 100 euroa enempää ja hankin mielelläni luotettavan ja laadukkaan laitteen. Tiedonhankintaan ja harrastustoimintaan käytössäni on nykyisin tietokone.

Olen kertonut tarinani ystävilleni, jotka ovat hymyilleet seikkailuilleni marjametsässä ja tavastani saada uusi älypuhelin käyttööni takuuajan puitteissa. Tapansa kullakin. Tämä kyseinen älypuhelin ei ilmeisesti viihtynyt marjastusretkellä tai ei ainakaan olisi halunnut tulla hylätyksi kannon päälle.


JUPE

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti