Harvoinkos
äijälle tapahtuu niin, että sitä tulee raavittua omaa kehoaan. Pakko sitä on
toimia kun “täit” puree ja kirput juoksee pitkin pintaa. Se on toinen juttu
tiedostaako raapija mistä kutina todella johtuu. Saattaa olla, että kyse on jonkinlaisesta ihottumasta tai niistä
pienistä ötököistä, jotka tykkäävät tuoreesta lihasta. Tarjontaa kun on varsin
runsaasti, niin hölmön maineen tuo rouva ötökkä saisi keskuudessaan. Tuo
sivilisääty tuli mainittua syystä, että herra ötökät eivät tykkää lihasta. Tämä
tieto on pelkkää kulopuheena saatua tietoa ja perustunee lähinnä itikoitten ravintotottumuksien
tulkintoihin. Itselläni ei ole niin tarkkaa näköä eikä
myöskään mikroskooppia, jolla tällaisia juttuja voisin tutkia.
Naisista kyllä
löytyy varsinaisia vakaan käden omaavia. Heistä löytyy erittäin tarkkoja
yksilöitä. Tämäkin tieto on paremminkin kuulopuhetta, mutta johonkin tieto
kuitenkin perustuu, mutta luulen tietoni olevan “faktaa”. Jossakin päin Suomea on näet sattumalta kuvattu tapahtuma, jossa vanhempi pariskunta
on askareissaan. Isännällä on tärkeä rooli pöydän vierellä istuessaan. Ötökälle
siinä kävi varsin huonosti, siivet vispasivat ilmaa, mutta emäntä siinä lopuksi
totesi; “Mutta ei lisäänny enää”. Minua jäi vaivaamaan ötökän lihansyöntikyky. Vieläkö
mokoma haukkaa kilon kimpaleen ihmispoloisesta ja menee syömään sitä oksalle.
Ei tietenkään näin talvisaikaan, mutta kesä on edessä päin. Ja ainakin
mäkäräisistä noin väitetään!
Kimpaleen painon
liioittelin, mutta minusta tunne on kuitenkin varsin kivulias. Purema hetki
sekä kohdan syyhy ovat tuskaa täynnä. Ötökät ja hyönteiset on kaksi eri
asiaa. Itselleni ÖTÖKKÄ on yleisnimi näistä molemmista lajeista. Aivan
kuten Lapissa päin se on räkkä, joka saa ne sääsket ahistelemaan kaikkia, joissa
veri virtaa. Siellä taitaa sääskien heimokuntaan sopia kaikki siivekkäät
imukärsälliset, sen isommin erittelemättä.
Mitä napanöyhdällä on asian kanssa tekemistä? Eipä juuri muuta kuin
kutina ja muistutus, että oman hoidon se napakin vaatii. Siinäkin puhtaus
näyttelee oman osuutensa. Yritän selvittää onko navalla syntymän jälkeen mitään
käyttöä. Yhdessä asiassa ainakin sillä voisi olla merkitystä. Ihminen on monessa suhteessa rajallinen. Siitä kai johtuu,
että sanotaan joskus ilkeästi. Se on sellainen napaansa tuijottaja, tai sitten
se ei näe napaansa pidemmälle, elää vain oman napansa ympärillä. Se siitä!
Napaan tarttuu
kuitenkin jotakin mönjää, joka on kutsumanimekseen saanut
"nöyhtä", napanöyhtä. Nykyaikaan on tehty monenlaisia
keksintöjä eri asioista. Sanooko noi rapakon takana asuvat ihmiset
vähän niinkuin maukuen "NOU", no, siis NO! Mää kyl sanon ihan suomeks EI, ei, eikä. Minusta ei ole minkään keksijäksi. Keksinnöt
jätän viisaille.
Ehdottaa
tietenkin voin, että jospa joku ottais tämän
onkeensa ja ryhtyisi paremmin tutkimaan asiantilaa. Tiedä vaikka napanöyhdästä olisi muuhunkin kuin saippuan ja veden
kuluttajaksi.
Maapallolla on
lukumäärältään miljardien “nöyhtäkaivokset” käytettävissä. Tästä määrästä kun osa
saadaan talteen, niin raaka-aineen saanti olisi työtä vailla koossa. Kaiken lisäksi pienellä vaivalla keräys onnistuu. Keräilyn tunnetuksi tekeminen luulisi olevan helpohko.
Kansojen välillä on monenlaista kilpailuhenkeä. Kilpailuhenkisyys varmaankin on
tekijä, jota voi käyttää hyödyksi. Kunhan ei ole tavoitteena
pudottaa yhtäkään osallistujaa pois. Tämä trendi on muotia nykyisin. "Ei tanssita
tähteiren kanssa”. Vaan tanssitaan ja nypitään nöyhdät talteen.
Voisihan
sitä kerätä laboratoriopulloihin ja säilöä alkoholiin odottamaan keksinnön
läpimurtoa, ellei se tapahdu nyt heti.
Työllisyyteen kamppanjalla olisi myös parantava vaikutus. Ensinnäkin nöyhdän keräilijä olisi heti työelämässä kiinni.
Varastointi? Ei ongelma. Keräyksen suhteen jokainen “kaivoksen” omistaja tekee
työn itse. Palkkio tehdystä työstä voidaan toimittaa pisteiden muodossa
vaikkapa raaka-aineen painon tai tilavuuden mukaan. Tämän voi määritellä
minkälaiseen tarkoitukseen nöyhtä tulee.
Mielestäni
kuljetukseen on olemassa omat jo olevat laitokset. Suomessa tämä oli
ennenvanhaan Kusti polki työntekijänä ja Kustille oli työstä maksavinaan Posti, että posti kulki. (Terveisiä
muuten Veikko Postille sinne irän suuntaan. Olimme luokkakavereita silloin
joskus. Tämä Posti teki aivan muuta kuin jakeli postia).
Kuvitelkaa mikä
tulonlähde keksinnöstä on tuleva, sitten kun keksintöni
toteutetaan! Niinkuin sanoin, niin minusta ei ole oikein
minkään tekijäksi. paitsi nöyhtää keräämään ja napaan
tuijottamaan. Löytyisikö joku joka kertoisi miksi napaa pitää tuijottaa. Nimenomaan
omaansa. Ei siitä mitään hyötyä kuitenkaan ole.
Hoksaamista
vailla moni idea on. Savimudasta ja tuhkasta - siinä ehkä pelastus moneen
ongelmaan (toteutumassa eli koekäytössä).
Napanöyhdästä voisi kuvitella saatavan vanuvaista. hienon hienon langan raaka-ainetta, vaikkapa korvikkeeksi silkin ompeluun, taikka
hyvinkin kestäviä punoksia.
Joku voi tosin havaita, että on syytä suorittaa navan pesu - jospa syyhy ja kutina siitä
helpottaisi!
Lopuksi: maailma on täynnä hömppää ja ajanvietettä. Tällaisen hömpän kirjoittaminen on kohdallani jonkinlainen yksinäisyyden karkoitusversio,
vaihteluksi lukemisen tai
töllöttimen tuijottelun rinnalla. Älä siis tapa itseäsi yksinäisyyden tunteeseen, läppäri tekee sen
varmemmin.
Niilo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti