Minä olen jollakin tapaa ”allerginen” noita
sivistyssanoja kohtaan. Niissä on aina jotakin vierasta, ellei muuta niin
niiden kirjaimet tuppaavat olemaan minun kielenkäytössäni vieraantuntuisia.
Esimerkkinä voin sanoa, että minulle on tuottanut vaikeuksia tuo tree-kirjain
(d), sitä piti ja oikeastaan vieläkin pitää harjoitella, vielä pahempi on tuo
ng-äänne.
Nämä vierasperäiset sanat, joissa tuollaisia
käytetään, tahtovat muutenkin kauhistuttaa minua, ihan vain senkin takia, kun ne
eivät tahdo jäädä mieleen, ei niin millään.
On siinä sekin syynä, kun niitä ulkomaan sanoja ei
lausuta niin kuin kirjoitettaan, meinaa sekin oudoksuttaa minua, tyhmää.
Seuraan mielelläni esim. eduskunnan kyselytunteja.
Kiinnostukseni tällaista TV-ohjelmaa kohtaan on niin luja, että pysyn usein hereillä lähes koko lähetyksen ajan. Siitä olen harmissani, kun en omista sivistyssanakirjaa, jota voisin käyttää tulkkina. Tosin lukutaitoni ei riitä siihen
nopeuteen mitä puhujien kielenkäyttö vaatisi. On minulla jonkinlainen
kuullun ymmärtämisen taju, että suunnilleen tiedän mitä puhuja kulloinkin
tarkoittaa. Tiedän myös etten ole ainoa tässä ymmärtämättömyydessä.
Paljon olisi kansanedustajillakin oppimista, ainakin
selkokielen käytön suhteen. Uutisia tulen tällä selkokielellä silloin tällöin lukeneeksi. Siinä
ei ns. sivistyssanoja viljellä. Meitä kirjanoppimattomia on vielä aikamoinen
joukko. On tietenkin siitäkin joukosta paljon sitä väestöä, joka pärjää hyvin
”ulkomaan” kielienkin kanssa. Siitä heille kiitos seisokoot, saavat olla
ylpeitä taidoistaan, minä olen luku erikseen. Kuvittelen mielessäni, että
seuralaisia löytyy myös meikäläiselle.
On minullakin yksi melkein sivistyssana tiedossani.
Tämä sana tuli mieleeni, kun yön hiljaisena hetkenä muistelin niitä näitä.
Kuuluisa Uni-Matti oli lähtenyt niin sanotusti lipettiin. Sen tarkemmin en osaa
selittää missä sellainen paikka on kuin lipetti, kaiketi tällainen paikkakunta
on olemassa jossakin, ainakin usein kuulen siitä mainittavan.
Tarkoitukseni ei ollut pohtia lipetin sijaintia,
vaan tuoda julki sana, joka minusta sopisi vallan hyvin käytettäväksi
sivistyssanan kaltaisena. Sana on kuitenkin niin sanotusti murteellinen. Sitä
todistaa sekin, että tällä Salon alueella sitä ei tunneta. En itsekkään ole
sitä käyttänyt pitkään aikaan, mutta vanha kansakoulukaverini tunsi sen oikein
hyvin. Hän myös sanoi, että sana on hänelläkin paremminkin muistojen joukossa.
Se sana on ANKELEITISTI.
Siinä tuo monia asioita selventävä sana on.
Ankeleitisti sana ilmaisee mitenkä tarpeellinen
jokin juttu on, kuinka jokin asia tai teko on aivan välttämätön jonkin tehtävän
suorittamisessa. On siis aivan välttämätöntä suorittaa ja tehdä ensiksi se ja
se. Tehdään kaikki aivan turhaan, jollei ensiksi tehdä niin ja niin. Moni työ
voidaan suorittaa, mutta sitä ennen on tehtävä alustava työ onnistuneen
tuloksen saamiseksi.
Koetan ottaa jonkinlaisen esimerkin. Hometalot ovat
tätä päivää. Ankeleitisti olisi rakennusvaiheen aikana kiinnitettävä huomio
kunnolliseen kohteen ilmastointiin. Sen ei ole annettu kuivua tarpeeksi pitkään
tai siitä on tehty liian umpinainen. Ankeleitisti olisi suunnitteluvaihe
pitänyt hoitaa paremmin. Niin kuin tämä juttukin olisi ollut parempi olla
kirjoittamatta, tuhlata nyt aikaa pelkkään sananhelinään.
Monia asioita olisi tehtävä ja vielä saatettava
juttu loppuun asti, mutta kun niin moni hyvä päätös toteutetaan vain puoliksi.
Torsoksi tämäkin juttu jää, mutta kun kerran
unissani muistui paljon kuulemani sana mieleeni, siitä sain asiantynkää
jostakin menneisyyden ajoilta. Sieltä luurankokaapista voi löytyä lukijalle
samantyyppisiä unohdettuja murresanoja, jotka ovat melkein kuin sivistyssanoja.
Niilo
Tuollaista "Karkkilan kuvernementin" erikoisilmaisua en tunnistanut, vaikka selityksen jälkeen uskon sen(kin) ymmärtäväni. Silti olen samaa mieltä, että selkokielisyys olisi suotavaa, vaikka kauan käytössä olleet ilmaisut - oudompinakin - joskus ovat tulkinnaltaan tarkempia (ja joskus ilmaisua keventäviäkin).
VastaaPoistaKuitenkin tämän päivän neologismi - pitkälti EU:n kieleemme tunkemat "uudissanat" - pistävät haromaan lakin alta noita harvoja karvoja. Joku "eurokraatti" ei kyllä avaudu eurovirkamieheksi, eivätkä nämä ammattitittelitkään "trade-, resto- yms. nomit", vaikka agronomiin totutettiinkin jo jälleenrakennuskaudella maaseudun toimeentuloa kehiteltäessä. Entä mikä on "meppi", tai siis kuinka tuollaiseen titteliin kirjaimet kohdistettaisiin? Siinäpä se seuraava kynnyskysymys 8/8-kansakoulun pula-aikaisille opeille. Kun kaikki nykyään on "Lontoota" - että kuinkahan se tämä "Suomi 100" onkaan rohkaistunut kampanjoimaan noin wanhakantaisella isänmaallisuudella. Minusta jo tuon 100 vuoden ja kauempaakin esi-isiemme kielellisen ilmaisun kunnioittamiseksi olisi perustettava liike(hdintää) suomenkielen selkokielisyydelle sen kaikessa käytössä. Ja "vauvasta vaariin", naissukupuolta väheksymättä, ihan sukupuolineutraalisti. (Neutraali on selkokielellä tasapuolinen ja puolueeton!)
Mitäs JOS??? Kysyy isoTimppa
Tuo Niilon sana oli kyllä tuttu. Isovanhempieni olen sitä kuullut käyttävän ja äiti on varmasti sanan ominut kodinperintönään, joten olen sen lapsuudenkodissanikin kuullut. Tosin en muista äidinkään sitä pitkiin aikoihin käyttäneen, ainakaan minun kuulteni.
VastaaPoistaKiva kun sain ikäänkuin vahvistusta Eija-Riitalta tuon sanan entisaikaiseen olemassa oloon.
PoistaAnkeleitist eli välttämättä, minun oli aivan pakonomainen tarve jollakin tapaa vastata tähän hukatun ilmaisusanan käytön tunnetuksi tulemisesta. Ei tämä sana ole minun veljellkkään tuttu. Ei ainakaan hän muistanut sitä.
Hyvä Iso-Timppa. Käsittelit noita ulkomaan kielisiä sanoja loistavasti. Sanotaan, että suomensit vajavaisen kerrontani.
Juuri siitä on kysymys noista muualta tulleista ilmaisuista. Tietenkin tuo elektrooninen sanasto on vaikeampi kertoa suomeksi,mutta kukahan osaisi laittaa tuon telkun ala-laitaan
selventävän käännöksen tekstin muodossa.
Niilo