lauantai 21. joulukuuta 2019

Näin sydämeeni joulun teen

Ovelle jo joulu kolkuttaa! On aika hiljentyä ja nauttia jouluisista asioista. Mitä se sitten kenellekin merkitsee.
Jouluinen ovigranssi ripustettuna.

Itse olen oikea jouluihminen. Aloitan joululahjojen miettimisen hyvissä ajoin ja hankin niitä pitkin vuotta. Joulukortteja varten otetaan joku kiva kuva joko jo kuluvana jouluna tai viimeistään alkusyksystä. Kortit tilataan viimeistään lokakuussa ja ne on valmiina postitettaviksi marraskuussa. Lahjoja paketoidaan, joululeivonnaisia leivotaan, sinappia tehdään, kaikenlaisia hankintoja, puuhaa ja jouluisia asioita.

No, kuinkas kävikään tänä vuonna? Työelämä vei naisesta mehut. Ihan hyvässä mielessä toki, ei stressiä, muttei aikaakaan liiaksi. Näin ollen joulukortit jäivät tilaamatta, joululahjoja ei ole hankittu pitkin vuotta ja osa joulupuuhista on ulkoistettu. Oliko se sitten huono asia?

Ei mielestäni! Tämä joulu on erilainen joulu. Kortteja ei lähetetty, paikallislehteen laitettiin hyvän joulun toivotus ja kaukaisemmille sukulaisille kirjoitettiin ihan oikea kirje. Kirjeessä kerrottiin meidän perheen vuoden kuulumiset. Sattuneesta syystä kirjeet on kirjoitettu tietokoneella ja tulostettu, joten ne eivät ole henkilökohtaisia. Kirje kuitenkin!

Lahjalistat tehtiin isännän kanssa yhteistyössä alusta loppuun varmaan yhteiselämän ensimmäistä kertaa! Lahjoja hankittiin kertarysäyksellä. Vähemmän paketteja, enemmän rahankulua kerralla. Ei huono sekään! Loput lahjat kuitataan tänä vuonna lahjakorteilla.

Jouluruokaa tilattiin pitopalvelusta. Haetaan ateria aatonaattona. Vähemmän poisheitettävää, ei samojen ruokien syömistä kyllästymiseen asti. Ekologinen teko! Ja tulihan taas työllistettyä yksi yrittäjä. Kiitos ja nam!

Joulusiivouksenkin ulkoistin. Kun on palkkatyössä, laitetaan hyvä kiertämään ja työllistetään muitakin, kun se on taloudellisesti mahdollista. Ei, en tunne ollenkaan huonoa omaatuntoa siitä, etten ole itse siivonnut nurkkiani.

Joululeivonnaiset on tehty suurella intensiteetillä. Niihin on jäänyt nyt enemmän aikaa, kun muuta puuhaa on ollut vähemmän. Meidän perhe muistaa lasten kummeja pätkiskakulla, joita on leivottu 12 kappaletta myös opettajille joulumuistamiseksi. Limppua ja saaristolaisleipää on myös tehty sukulaisille ja itselle pakastimen täydeltä. Piparit on leivottu valmistaikinasta. Pitääkö kaikki aina tehdä monimutkaisesti ja saman kaavan mukaan?

Sydämen joulu muodostuu siitä, että kuopuksen syntymäpäiväjuhlat saadaan kunnialla hoidettua 21. päivä. Kauneimmat joululaulut ehtii vielä laulamaan 22.12. Kuusi koristellaan ja aattoaamuna saunan jälkeen syödään riisipuuroa. Joulukirkon jälkeen istutaan koko suku saman joulupöydän ääreen, avataan paketit ja sitten nautitaan yhdessäolosta.

Tahdon toivottaa omasta ja koko kynäilijäkaartin puolesta juuri sinulle ja läheisillesi jouluiloa ja -rauhaa sekä kaikkea hyvää uudelle vuosikymmenelle!
                              Päivi

Joulukuusen oksiston vierellä jouluisuuden toivotukset kaikilta kynäilijöiltä sekä myös tieto, että seuraava Yhdistävä tekijä postataan 1.1.2020.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti