Miltä
tuntuisi lähteä bussiretkelle, josta et tiedä muuta kuin lähtöajan ja -paikan
sekä matkan hinnan? 190 rohkeaa henkilöä lähti kauniina kesäaamuna neljällä
bussilla sokkomatkalle tietämättä mitään matkanpäästä tai päivän ohjelmasta.
Salon Tilausmatkat ovat järjestäneet sokkoretkiä ja mainonta toimii suusta
suuhun. Onhan heillä matkoista toki nettisivuillakin lisää tietoa. Itsekin olin
ystäväni kanssa ensimmäisellä sokkomatkalla huhtikuussa. Koimme matkan
järjestelyineen sen verran hauskaksi, että ilmoittauduimme uudelle matkalle.
Tälläkin
kertaa yksi hauska ohjelmanumero on arvuutella, minne matka tällä kertaa
suuntautuu. Virtasen kaupan pihalta lähdimme kuljettajamme Tomin ohjaamalla
bussilla Somerontietä. Mukana meillä oli Salon Seudun Sanomien toimittaja
tekemässä työtään hieman erilaisena työpäivänä. Saamme lukea hänen
matkakertomuksensa myöhemmin lehdestä. Kun emme kääntyneet Turun
moottoritielle, seuraava arvaus oli kakkostielle päästyämme, että Poriin
mennään. Pysähdyimme Humppilassa Lasikellossa aamukahville ja sämpylälle.
Siellä oli myös aikaa ostoksiin ja tapani mukaan pistäydyin Kirjapörssissä
katsomassa valikoimaa.
Matka
jatkui, mutta ei Poriin saakka, vaan käännyimme Tampereen suuntaan. Vähän ennen
Tamperetta käännyimme 3-tielle ja niin saavuimme ensimmäiseen
tutustumis-kohteeseemme Visavuoreen. Olin ilahtunut tästä kohteesta, sillä
minulla oli aukko sivistyksessä, kun en ole täällä aiemmin vieraillut.
Visavuori on kulttuurikohde, josta voi lukea lisää täältä (Visavuori). Kyseessä on
kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakoti. Hänen ateljeessaan oppaamme
kertoi paikan historiaa ja Emil Wikströmin taiteesta. Ateljeessa oli nähtävänä
taiteilijan töitä eri kausilta. Itse rakennus on myös näkemisen arvoinen.
Erityisesti kiinnitin huomiota joka huoneessa uuneihin. Taiteilija oli itse
suunnitellut ja osin polttanut tiiliä rakennettaviin uuneihin. Myös Visavuoren
puutarha on näkemisen arvoinen. Taiteilija on ollut ahkera mies ja yksi hänen
mielenkiinnon kohteitaan on ollut puutarhan rakentaminen.
Ateljeen uuni
Talvipuutarhan uuni
Yksityiskohta ateljeen tornissa
Ateljeen
ja taiteilijakodin jälkeen siirryimme Kari-paviljonkiin, jonne on kerätty Kari
Suomalaisen taidetta ja pilapiirroksia vuosien varrelta.
Visavuoresta
mukaamme tuli opas ja hän kertoi Sääksmäen ja Valkeakosken historiaa ja
nykypäivää. Seuraava pysähdys oli Hotelli Valtikka Valkeakoskella ja siellä
söimme maittavan lounaan. Keräännyimme taas bussiin, mutta nyt olikin lyhyt
siirtyminen seuraavaan kohteeseen. Laiturissa meitä odotti Suvi-Ellen.
Suvi-Ellen ja henkilökunta
Suvi-Ellenin
matkassa risteilimme kauniissa auringon-paisteessa Mallasvedellä. Katselimme
maisemia, kauniita kesämökkirantoja ja ennen kaikkea nautimme lämpimästä
auringonpaisteesta. Kapteeni kertoi näkymistä ja veneen historiasta.
Jatkoimme
matkaa bussin kyydissä ja nyt alkoi arvuuttelu, että Hämeenlinna on seuraava
kohde. Se sitten oli oikea arvaus ja pysähdyimme Aulangolle kahville ja
raparperipiirakalle. Mikäs siellä oli kahvia nautiskella kauniilla terassilla
mukavassa seurassa.
Kello
oli jo siirtynyt näyttämään iltatunteja, joten Aulangon jälkeen lähdimme
kotimatkalle. Meillä oli taas hauska reissu. Nyt vaan ilmoittautumaan
seuraavalle sokkomatkalle, joka tehdään 26.10.
Eila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti