”Kovalevyt aalloilla”

Kun sain oheisella otsikolla olevan kutsun maalikuun alkupäivien aikana, herätti tämä mielikuvia entisajan kovalevystä. Nämä kovalevyt olivat käsin kosketeltavaa rakennusmateriaalia, joita naulattiin seiniin. Kyseinen materiaali, jos halusi siitä tiukkamuotoisen, kasteltiin vedellä ennen seinään ”plätkimistä”.  Kuivuttuaan seinällä se oli kuin pinkopahvi – tiukka ja suora. Tosin ei kostuttaminen ollut aina tarpeellista.

Myöhemmin kovalevy nimitystä alettiin käyttämään tietokoneessa, viisaammat kuin minä, tietävät varmasti mistä tällainen käytäntö. Nämä ”lerput”, ”korput” ja  ”kovalevyt” ovat niitä, joihin on saatu ahdettua paljon tietoa talteen. Sitä minäkin varmasti tietämättäni käytän hyväksi, olen siis hyväksikäyttäjä – tietämättäni.

Paineeton kovalevytempaus!

Tässä tapauksessa kysymyksessä on kohonneesta verenpaineesta, joka on niin monen riesana, ja niin moni tämän riesan takia menettää työkykynsä, henkensä. Aivot on meidän ihmisten niin sanottu kovalevy, josta on pidettävä huolta. Yksi huolenpidon seurantakeino on mitata säännöllisin väliajoin verenpaineemme.

Päätimme Salon AVH-kerhon puitteissa osallistua tähän ”paineeton kovalevy” -kampanjaan. Aloitteen tekijänä oli Aivoliitto, johonka kuuluu useampia neurologisia rekisteröityjä yhdistyksiä. Turun yhdistys, jonka siipien suojassa toimimme, kuuluu myös Aivoliittoon.

Lokakuun 28. ja 29. päivänä olimme monien vaiheiden jälkeen valmiita toimimaan salolaisten hyväksi. Varsinaisen mittauksen suorittamiseen tarvittiin ammattilaisia luotettavan tiedon ja taidon takia.  Oli myös kerrottava ja ohjattava asiakas jatkotoimenpiteisiin, jos syytä ilmaantui.

Tässä varsinaisessa työssä suorittajina olivat Ammatti-korkeakoulun sairaanhoito-oppilaat sekä eläkeikään päässet sairaanhoitajat. Heille kiitokset tuhannet!

Mittauspisteitä oli meidän hoidossamme kuusi, ”kilpailimme” koko maata vastaan eli toisia yhdistyksiä ja kerhoja. Aivoliitto oli julistanut leikkimielisen kilpailun vakavasta asiasta.

Kyllä nyt hymyilyttää. Olemme me niin hyviä, niin hyviä, että miltei naurattaa, saimme organisoitua tehtävän mallikkaasti. Oli siinä matkan varrella probleemijakin, ei voinut sanoa nou problem, nou problem. Esimerkiksi liiton lähettämät aineistot olivat mennä takaisin. Ilmoitus postista ei tavoittanut meitä, se vain hukkui ns. sattuneesta syystä. Kesälomat koululla eli Amiksessa, vähän hermostutti – entä jos emme saakaan oppilaita suorittamaan mittauksia! Järjestyi sekin kuitenkin riittävän ajoissa.

Innoissani tätä kirjoittaessani minun piti kertoa, että olimme koko maan paras verenpainemittauksien suorittaja. Olimme voittajia!

Eräs suurkaupungin osallistuja lausui. ”Kyllä nyt hävettää”!  Kolmoseksi ja kakkoseksi tulleet olivat oikein voittaja-ainesta, he olivat Itä-Suomesta, kolmentuhannen asukkaan kunnista.   Toiseksi tulleen vertailuluku oli 203 mittausta – meidän 496 mittausta vastaan. Kyseessähän kuitenkin oli leikkisä kilpailu.

Opintojen Äiti – kovalevyt aalloilla?

Saimme Aivoliiton taholta kutsun osallistua m/s Viking Grace aluksen risteilylle, kertaamaan mitä tiedämme siitä mitkä seikat ovat tärkeitä huomioida, jos saame aivoverenkiertohäiriön. Ennenkaikkea, mitkä ovat niitä havaittavissa olevia merkkejä kun kohtaus  ilmenee.

7.4. saimme aiheeseen liittyen erinomaisen tietopaketin Turun Hotelli Seaportin tiloissa. Luento aloitettiin aiheella ”Ajankohtaista aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa”. Luennoitsijana Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine. Luennosta pitäisi tulla kirjallinen esitys. Koetan muistella mitä Roine kertoi.

Ensinnä oireiden tunnistaminen, eli jos näitä oireita ja tuntemuksia havaitaan niin heti lääkäriin – asiantuntijoiden luokse. Mikäli Sinä olet tapauksen silminnäkijänä läsnä, seuraa oireita – ja mieluimmin kirjaa ne paperille terveydenhoitohenkilöstölle tiedoksi. Sillä saattaa olla ratkaiseva merkitys hoidon aloittamiselle. Siis

· jos silmästä häipyy näkö, tulee kalvo silmän eteen. Vaikka tämä ilmiö häipyisikin, niin silti kiireesti lääkäriin.

· jos raajat puutuvat, jalat ja/tai kädet puutuvat, voimat häipyvät, esineet tippuvat käsistä.
Heti lääkäriin.

· jos kasvolihakset halvautuvat – suusta tulee toispuolinen. Heti lääkäriin.

· jos potilaan puheesta ei saa mitään selvää ja muutenkin hän on sekava. Aika usein potilas jumittuu tekemää sitä samaa tehtävää esim.
tiskaa yhä uudestaan samaa astiaa.

· jos potilas ei tiedä missä on.

Lääkärin mukaan rytmihäiriö on vaarallinen. Se saattaa mennä hetkessä ohi, mutta on herkkä uusimaan. Samoin hän kehotti hankkimaan sellaisen verenpainemittarin joka tunnistaa rytmihäiriön. Sellainenhan vaikuttaa myös aivojen toimintaan.

En puutu niihin nykyaikaisiin hoitomenetelmiin, luennon mukaan mitä nopeammin potilas pääsee hoitoon, niin sitä pienemmillä vaurioilla päästään. Verenkiertohäiriö ei katso myöskään ikää, mutta kun verenpainelukemat ovat hyvät 120/70 niin voit välttyä 240 000 joukkoon liittymistä.

Varsinainen risteily oli työn kattama, mutta pääsääntöisesti siellä pohdittiin jo sairastuneiden vertaistuesta, elintavoista eli mitenkä AVH- järjestöt voivat toimia. Paljon olisi pohtimista tästä ihmisen osa-alueesta, mitenkä toimit, kuinka tärkeä on tämä niin sanottu kovalevy tuolla päässä. Ja kuinka sitä huollat.

Aivoja kuulemma kannattaa käyttää. Esimerkiksi voi pohtia pihakoivun korkeutta, voiko sen mitata pystyssä. Sen arvioinnin tuloksena olisi kuitenkin korkeus, eli oikea tulos, jota kysyttiin.  Jos  koivun kaataa, niin eikös silloin mitattaessa selviä sen pituus ja korkeus jää epäselväksi, luulisin.

Kommentoikaa, korjatkaa, täydentäkää tätä kertomustani, pyydän. Tekstilläni kun on tapana poukkoilla ja kertoa asian vierestä. Kas kun en ole missään asiassa expertti. Silti monessa mukana.

Niilo