Turkinkyyhky

Viime vuonna oli lehdessä juttu, jossa kerrottiin turkinkyyhkyn pesivän Enolan alueella. Kiinnostuin silloin moisesta ulkomaan pulusta. En ollut aiemmin edes tiennyt turkinkyyhkyjä olevan olemassakaan. Useana kevätiltana kävelin Enolan katuja ja kujia ja tähyilin ympärilleni. Mitään kyyhkyjä en löytänyt vaikka kuinka katselin pusikkoihin. Siirryin sitten Moision alueelle kävelemään ja kurkistelemaan ihmisten pihapuita.

Olin jo luopunut toivosta nähdä uutta lintulajia, kunnes eräänä lauantai-iltapäivänä kävelin Inkerinkadulla. Näin kaksi herraa kiikaroimassa kerrostalon katolle. Pysähdyin siihen paikkaan ja kysyin onko siellä nyt niitä kyyhkyjä. Herrat olivat kovin innoissaan kyyhkyjen näkemisestä ja lainasivat minulle kiikarin. Ja siellähän se ulkomaan pulu oli antennin päällä. Tunnistin selvästi tumman kaularenkaan ja kauniit vaalean ruskeat höyhenet. Kooltaan se oli meidän kotoisia pulujamme pienempi. Kujerrus oli kovin vieno, selvästi pulun kujerrusta muistuttava, mutta huilumaisempi. Hyvin iloisena lähdin kävelemään kotiinpäin. Olinhan vihdoin kuukausien odotuksen jälkeen nähnyt etsimäni.

Tänä keväänä olen ollut onnekkaampi tai sitten havaintokykyni on terävöitynyt, sillä olen nähnyt ja kuullut Turkinkyyhkyjen kujerrusta jo useamman kerran. Varmimmin ne tapaa Inkerinkadun joenpuoleisessa päässä. Pysähdy ja kuuntele, siellä ne ulkomaan pulut kujertavat.