lauantai 7. huhtikuuta 2018

Minä ensiksi


Lunta saatiin tässä tuonnoinkin hiihdettäväksi asti. Mikäs sen mukavampaa kun päästiin elämään  niin sanottua talviaikaa konkreettisesti. Lasten kurahousut sai vaihtaa vähäksi aikaa talvisiin asuihin. Saman tien lapset pääsivät mieluisan työnsä ääreen – temmeltämään  lumessa.

On noilla ilman aloilla merkittävä vaikutus tuonne tyhjään pääkoppaan. Nyt minulla on tietoa tästä pääkopan tyhjyydestä. Olin tuolla lännen suunnassa oikein sellaisessa kuvauksessa jolla tämä asia todettiin. “Ei kuulemma mitään ollut, täyttä tyhjää vain”.  En minä ihan sanatarkasti muista tätä suullista ilmaisua, mutta ihan ymmärrettävästi  asian näin ymmärsin, tyhjä mikä tyhjä, kuitenkin.

Poikkesin varsinaisesta asiasta tämän muistelemista herättäneen kevätsäätilan ansiosta. Lunta oli maassa ihan ladun tekoon asti. Joku aika sitten katselin kun pariskunta suksia kantaen tuli tuohon näkösälleni avautuvan ladun päähän.  Vielä suksien kiinnitys hiihtojalkineeseen ja sitten menoksi. Nuorelta parilta hiihtäjät vaikuttavat, ovatko vakituisessa parisuhteessa, vai asuvatko molemmat tahollaan. Mistäpä sen ikkunan takaa katselemalla tietäisi.

Itse asiassa minua kiinnostaisi se kumpi ottaa hiihtoreissun johdon käsiinsä, eli kumpi hiihtää edellä. Näillä ladunpätkillä sillä ei ole suurtakaan merkitystä, kumpi johtaa, kumpi sanelee vauhdin, kuka heiluttaa tahtipuikkoa. Tuolla Lapin maisemissa sillä on suuri merkitys porukan jaksamisen kannalta. Sinne mennään jonkun olennaisen syyn takia harrastamaan liikuntaa. Syitä Lapin hiihtoreissuihin on moninaisia. Ensimmäinen vetonaula on kohde itse. Sen jälkeen tulee tulee…. no en minä tiedä, olisiko se kuuluisa Lapin henki, tai olisiko vaikka.... ei niitä voi luetella.

Jos juuri Sinä tunnet olevasi henkilö, joka hiihtää keulilla valmiilla ladulla, niin lähde ylpeyden- ja voimiesi tunnossa johtamaan katrastasi – ja keulille. On se niin mukava kun pystyt väsyttämään katraasi ensimmäisellä viidellä kilometrillä. Sinulla sitä voimia riittää ihan näytökseen asti. Odottelet porukkaasi,  kun nämä vihdoin, “kieli vyön alla”, tavoittavat Sinut, olet jälleen valmis johtotehtäviin. Kun katraasi sai juuri mehupullot ulos repuista, juodakseen, nauttiakseen luonnosta, Sinä johtotähti, Sinä olet jo kaukana.

Tämä on erään eräoppaan karrikoitu muistiini perustuva kuvaus siitä mitenkä eräoppaan ei tulisi menetellä kun hiihdellään yhdessä.  Porukan vauhdin säätelee sen heikoin lenkki. Lapin hangilla on runsaasti opastettuja reittejä joidenka vetäjinä ovat siihen koulutetut oppaat. Oppaina saattavat olla Lapissa lomaa viettävät henkilöt tai sitten eläkeläinen, jolla on kertynyt käytännön kokemusta.

Kannattaa uskoa, jos opas kehottaa pukeutumaan tuulen pitävään asuun. Jos viivyttelet, niin pukeutuminen voi olla myöhemmin hankalaa. Puseron hihat pyrkivät johonkin kaukaisuuteen myrskyllä. Kummasti hyvät ladut katoavat edestäsi.

Isät, Äidit, Mummit ja Vaarit. Noilla hiihtoladuilla heikommat hiihtäjät suksivat edellä ja perää pitää “huoltohiihtäjä", jonka repusta löytyy suksivoiteista juomiin ja energian täydennys lähteitä.  Ei kannata panostaa yhteen hiihtoretkeen. Hiihtoretket luovat hiihdosta harrastuksen, jota kukaan ei kadu. Jälkikäteen, jaksettuaan asetettuun tavoitteeseen!

Lapset väsyvät nopeasti. Ei niinkään fyysisesti, mutta psyykkisesti kylläkin. Yksitoikkoisuus on se väsyttävä tekijä, mutta se on voitettavissa vaikkapa reippaalla alamäellä. Hiiren, päästäisen, oravan, ristihuulen eiku jäniksen jälkien tutkiminen piristävät kummasti.  Akan jäljet on myös hyvä korjata tuoreeltaan.

Kysynkin mistä on kysymys kun ”akan jälkiä korjataan”?


Palkintona omatoiminen ja ihan ilmainen hiihtoretki Märynummelle seuraavilla lumilla.

                                                                           Niilo