SUSANNAN TAPAAMINEN
Tämä Susanna on minun henkilökohtain "treenerini" noissa
"mässäily"hommissa. Alkukeskustelun pohjalta hän kehotti minua
pitämän ruokapäiväkirjaa. Siinä istunnossa hän kehotti myös tiivistämään
ruokailukertoja. Siihen minä totesin sen olevan aika vaikeaa koska syön vain
kerran päivässä. No siihen sain kehotuksen syödä useammin, kyllä kerran
päivässä syöminen on liian vähän, silloin tulee syödyksi liian paljon kerralla.
Samaa mieltä minäkin olin. Kyllä siinä maha pysyy niin täynnä, ettei edes nälkä
ehdi yllättämään. Kun aamulla aloittaa ja iltamyöhään lopettaa, niin ei nälkä
yllätä.
No en ollut kuitenkaan ihan tosissani sitä kertoessani. Puoli totuutena
oli kuitenkin, että en pitänyt kellon mukaisia ruokailuaikoja. Vatsa kuulemma
tottuu erilaisiin syömistapoihin. Oikea rytmi siinäkin tarvitsee kuulemma olla.
Hän antoi luettavaksi Itämeren ruokailuoppaan.
Aamiainen on hyvin tärkeä päivän avaus. Sen jälkeen lounas ja
päivällinen. Näitten väliin sitten niitä välipaloja. Ennen nukkumaan menoa
jotakin kevyttä – auttaa unen saantiin.
Vähän ihmettelin sitä lounaan syömistä. Siinä mene yksi ilmansuunta
tykkänään pois – tämä kun pitkään jatkuu, niin lounainen ilmansuunta on pelkkää
tyhjyyttä, mitä merenkulkija ja suunnistajat siitä tuumivat. Ei todellakaan ole
ilo pudota johonkin tyhjiöön – mustaan aukkoon. No nyt sain sen sanotuksi,
vihdoinkin!
Sain myös kehotuksen seurata juomistani. Kyllä minulla VIINA säilyy
kaapissa aika hyvin. Olkoon tämä huomautuksena näin ohi mennen. Veden juomista
Susanna kylläkin tarkoitti, mutta kun meitä isomahaisia hyvin helposti
kutsutaan kaljamahoiksi. Itse mielestäni en kuulu siihen joukkoon vaikka
vyötärömittani olikin 141 sm siihen aikaan.
Kreikassa minua on kutsuttu kaljamahan lisäksi HERRA JUMALAKSI selvällä
suomen kielellä. Joten pyydän asennoitumaan sen mukaisesti. Ei meinannut löytyä
tarpeeksi pitkää vyötä.
Aika pitkään olen ollut kasvuiässä eli kasvatuslaitoksessa – nyt taas
kerran olen katkaisuhoidossa, joka on hiukan jo tehonnutkin.
Juonnilla tarkoitettiin kuitenkin 2 - 3 l veden nauttimista. Siinäkään
minulla ei ole ongelmia. Vatsani toimii liiankin hyvin. Ruokavaliooni on
kuulunut ja kuuluu niin sanotut rehut, marjat ja hedelmät. Tultiin siihen tulokseen,
että ruokailuaikojen ja annoskokojen suhteen on korjaamista.
KONTROLLI
29.3.2015 olin Susannan kanssa niin sanotussa elämäntapamuutos-kontrollissa.
Lähtöpainoni oli helmikuussa 135,5 kg, nakuna ”kotidikitaalilla” mitattuna.
Erään miehen vaimo
sanoi syntymäpäivän lähestyessä: "Autotallissa on silloin oltava peli,
joka kiihtyy 0 - 100 seitsemässä sekunnissa". Mies oivalsi, että hän
ostaakin pelin jonka viisari heilahtaa silmänräpäytyksessä 0 - 120. No ei se juttu
kuitenkaan loppujen lopuksi hyvin mennyt. Juhla-aamunaan vaimo löysi pienen paketin autotallin edestä. Hän avasi sen ja siellä oli upouusi henkilövaaka. Vaimo ei sanonut sanaakaan kolmeen viikkoon, mutta sitten...
Kuitenkin olen sitä mieltä, että tasa-arvo on säilytettävä tässä maassa!
Ei naiset saa tunkea miesten töihin. Miehistä tulee liian osaavia yksilöitä.
Susanna oli selvästi iloissaan minun puolestani. Olin löytänyt
jonkinlaisen rytmin ruokailutottumuksissani. Paino oli laskenut yli kymmenen
kiloa. Jalkojeni turvotus oli laskenut ja polvien särkyyn auttoi kortisoni
piikki. Lääkärin ohjeistamana otan vain yhden nesteenpoistolääkkeen aamuisin.
Näitä lääkkeitä meni aiemmin 2 + 2, joten nykytilanne on hyvä.
"Mitenkä tunnet elämäntapamuutoksen”, kysyi Susanna.
Vyötärönmitta
oli pudonnut ja siinä samassa ulottuvuuteni on parantunut huomattavasti.
Tukisukat, niiden pukeminen on helpompaa ja ylettyvyys WC-paperin käytössä on
erinomainen.
Maanantaina 27.4. on treffit "Personatreenerini" kanssa. Olen
elänyt pysähtyneistä aikaa, siihen pitää saada parannusta. Muuten olen sitä
mieltä, että kenenkään ei kannata varsinaisesti käydä laihdutuskuurille, mutta
ELÄMÄNTAPAMUUTOS kannattaa. Näilläkin treffeillä kuuntelen ohjeita tarkkana
kuin porkkana.
Niilo Henell
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti