keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Tuleen tuijottelua

Meidän tupa lämpiää pääsääntöisesti puilla. Yleensä homma on miehen harteilla, hän kun on lämpötaloudellisesti tehokkaampi, mutta kyllä minäkin joskus pääsen näppejäni grillaamaan. Toisinaan onnistun mahtavasti ja pesällinen puita roihahtaa iloisesti liekkeihin, toisinaan paksu savupilvi tuprahtaa sisälle ja säntäilen avaamaan ovea ja kiskomaan paristoja palovaroittimista.

Sujuipa niin tai näin, tulessa on taikaa. Kun odotan, saanko tulen syttymään, en useinkaan lähde takan edestä vaan pysähdyn katselemaan. Tulitikun keltainen pieni liekki laajenee suuremmaksi keltaisen ja oranssin tanssiksi. Harmaana kiemurteleva savu kertoo hyvästä, vanha sananparsi “ei savua ilman tulta” tulee silmien edessä näkyväksi.

Savun leiskahtaminen tuleksi on jännä vaihe eikä savukiehkuroihin kyllästy kai koskaan. Kun puut palavat kunnolla, lämmittäjä voi hengähtää jonkin aikaa muissa puuhissa, kunhan ei kokonaan unohda mitä oli tekemässä (minulle on pari kertaa käynyt näin, jolloin harakka viihtyy piipun kyljessä innokkaasti). Tulen rätinä tuo kodikkaan tunteen ja usein takkojen edessä on joku lämmittelemässä ja lukemassa, tai tämän päivän tapaan puhelin kourassa...

Hyvin syttyneen tulen liekkien leikittelyä...

Kun sopiva määrä puita on poltettu, hiillosta pitää vahtia, jotta taloon saadaan sopivasti lämpöä ilman harmeja. Vahva oranssi hiipuu yhtäkkiä kultaiseksi kuumaksi, takan äärellä on oikeastaan vähän tukalaakin. Kullan seassa siniset liekit kurkistelevat sieltä täältä, takka humisee vielä muistuttaen kaukaisen kosken pauhua.

Hiillos, jota kannattaa tarkoin seurata ennen peltien sulkemista.

Lopulta on jäljellä enää tummanpuhuvat punertavat pienet peikkojen silmät, ja luukut voi lykätä kiinni. Tulen taika on muuttunut lämmöksi.
Auli

1 kommentti:

  1. Heippä Auli!
    Kiitos kun kirjoitit "metsäsuomalaisia"kiinnostavasta aiheesta. Iät ajat olemme nauttineet takkatulen, nuotion loisteesta. Iät ajat olemme
    haaveilleet, tehneet päätöksiä perinteisen tulen kajossa. Tulen loistossa olemme iät ja ajat käyttäneet puita ruuan valmistamiseen.
    Meiltä ollaan viemässä pois tätä perinnettä. Syynä kuulemani mukaan on ilman saastuminen. Tärkeintä on kehittää tulisijoja jotka vähentävät päästöjä. Puista saatavaa lämpöä ei saa lopettaa.

    VastaaPoista