keskiviikko 11. joulukuuta 2019

Syysretkellä

Kauniina maanantaipäivänä, kuluneen syksyn tunnelmissa, iloinen naisporukka suuntasi kohti Kiskon metsiä. Sisareni Lissu oli tällä kertaa suunnitellut reitin. Kokoonnuimme hänen mökilleen Hirsjärven rannalle. Siihen jätettiin autot ja juotiin vahvistavat aamupäiväkahvit. Sitten lähdettiin matkaan. Tällä kertaa mukana oli neljän naisen vahvistuksena Karrikoira, saksanpaimenkoiranarttu Musanterin Carmen. Hän paimenen tapaan piti huolen, että porukka pysyi kasassa. Alkumatkasta Karri otti mukaansa kepin, jota kantoi suussaan koko matkan ajan.

Matkan alkutaival kulki pitkin metsäautoteitä. Katselimme luonnon kauneutta. Huomion kiinnitti kuusen oksilla pitkinä riippuvat naavat, joita ei kaupungin ympäristön metsissä näy. Jätimme metsätien ja siirryimme avokalliolle, jossa keskellä kalliota oli kelopuu. Se piti saada kuvaan. Kalliot olivat liukkaat edellisen päivän sateesta. Piti katsoa mihin astuu. Jäkälä peitti osittain kalliota.

Retken osanottajat kera koiran poseraavat "ryhmäkuvassa".

Laskeuduimme kalliolta Antinlammen rantaan, jossa teimme nuotion. Paistoimme makkaraa. Karri piti huolen, että hänelle ainakin riitti makupaloja. Ihastelimme Antinlammen komeita kallioita ja syksyisen metsän kauneutta.

Nuotiokin on saatu syttymään...

Matka jatkui taas metsäautotietä.

Antinlammen rantamaisemaa.

Vuorotellen oli maisemassa komeita kallioita, välillä kuusimetsän siimestä. Kololintuja taitaa olla paljon, koska matkan varrella oli useampia linnunkoloja puissa. Yksi oli oikein kerrospesäkoloja

Pesäkoloja "kerroksissa" ikääntyneen puun rungossa.

Sitten tuli kiivettäväksi oikein jyrkkä rinne. Vasta mäen päällä tuli mieleen, että Karri olisi voinut vetämällä auttaa mäen kiipeämisessä.

Tällä kertaa emme pysähtyneet kahville, vaan jatkoimme matkaa ja vasta, kun tulimme takaisin mökille, joimme taas kahvit ja söimme voileivät. Aiemmin, kun olemme retkeilleet Teijon maisemissa, meillä on ollut termospullot mukana ja olemme pitäneet matkan varrella kahvipaussin.

Niin oli taas mukava reissu tutun naisporukan kesken. Tuli samalla päivitettyä kuulumiset, saatiin raitista ilmaa ja ihasteltiin maisemia.

Keväällä taas menemme metsäretkelle. Nämä kevät- ja syysretket ovat vuoden odotetuimpia tapahtumia. Nyt vaan täytyy treenata kävelyä, että jaksaa vielä monta vuotta nuorempien matkassa.
Eila





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti