TAKATALVESTA ON SELVITTY…

…ja ilman isompia vaurioita, tosin turhamaisuuden vuoksi en kehdannutkaan pukea enää pitkiä kalsareita, vaikka tarpeen olisi ollut! Helppoahan se selviäminen meille ihmisille oli, kun telkkari, radio ja lehdet siitä jo ennalta antoivat vakavasävyisiä varoituksia. Mutta kuinkas ne monet muut, varoituksista tietämättömät luontokappaleet?

Varhaiskeväiset kukathan uhmaavat lämpötiloja ja lunta joka vuosi, joten niillä tuskin oli isompia ongelmia. Liiat lumet karisteltuaan ne voivat jälleen antaa aihetta ihmetyksille, että mistä ne tuon rohkeutensa ovat saaneet taikka perineet. Hiukan herkempien kukkien loistoa saattaa takatalvi siirtää muutaman päivän, mutta äitienpäiväksi vuokotkin ovat jo laajoiksi kentiksi koristautuneina.

Entäpä sitten paluumuuttajat lintumaailmasta? Olen antanut itselleni ymmärtää, että kullakin lajilla olisivat tunnustelijat tehneet tiedustelulentojaan Suomen suven alkutilanteesta lämpötiloineen ja vasta sen likimain kelvolliseksi tulkittuaan antaneet luvat pääjoukon tulla. Kiurujen ennakoimaa kuukautta kesän tuloon ei oikein sementticityssä havaitse, mutta puolen kuun peipposet virittelivät jo reviirivirsiään melkoisella volyymilla, ennen kuin… Nyt – vaikka lämpötilat ovat lähteneet plussan puolelle pilvisyyden ja sateitten varjeluksessa, myös öisin, ei juurikaan peippokoiraiden äänialaa pääse kuulemaan. Siitäkin se takatalven vaikutus heijastuu.

Varmaankin tuonne metsiin ja yleensä taajamien laitamille on jo muuttoaalto tuonut monia pesäpaikan valitsijoita, vaikka ihmetyttää mistä ne saavat kupuunsa täytettä. Talvehtivilla paikkalinnuilla on omat perinteensä ravinnon puolesta hengissä säilymiselle ja ihmisten rakentamia ruokintapaikkojakin löytyy, vaikka kerrostaloalueelle ei lintulautoja sallitakaan. Varmaankin häiritsisi ikäihmisten päivärytmiä, jos parvekkeelle tulisi iloisia lintuja katseltavaksi. Voisi jäädä ne suositellut pihalla köpöttelyt vieläkin harvemmiksi ja sehän lisäisi kansanterveyden kuluja!

Entäpä vähäistä odotusaikaa viestittävät västäräkit ja hyönteissyöjät yleensäkin? Ei lennä ”sääskipoika” juurikaan alle +7 asteisessa ilmanalassa. Siitä on omakohtaisia kokemuksia ja nimenomaan sellaisista lämpötiloista, ettei käsivarsien paljaita kohtia juurikaan erottunut itikkakuorrutuksen alta. Onneksi sellaista ei ”pääse” kokemaan kovinkaan eteläisissä osissa maamme kesäetuina. Mutta ei kyllä voi olla ihmettelemättä millä nämä hyönteissyöjät elävät, vai elävätkö, takatalvessa?

Eikä tuossa ollut kuin pari-kolme lajia, kun lintuharrastajien havainnoissa oli Vappuun mennessä Suomessa nähty jo parisensataa lajia saapujista. Ei oikein meinaa millään määrää uskoa, mutta fakta on numeroituna todennettu https://www.birdlife.fi/:n sivuilla. Mutta ei sieltäkään minulle selvinnyt niiden ravinnonsaantilähteet – takatalvettakaan. Ihmettelylle jää kyllä melkoisesti tilaa.

Kuinkas sitten horrostajat? Karhulla tuskin on hankaluuksia, vaikka olisi jo ennen takatalvea kömpinyt pesänsä lämmöstä, mutta vaikkapa siili. Varhainen lumen sulaminen pesän päältä ja sitä kautta lämmön lisääntyminen tunteena saattaa herätellä tämän tuhisijan turhankin varhaisessa vaiheessa. Takatalvi veisi piiloon ne viimeiset sille evääksi ”heränneet” toukat ja hyönteiset, ja kun talvi on kuluttanut vararavintorasvan, niin saattaapa kevään muuntuminen kesäksi ottaa koville. Mäyrien ja supikoirien horroksesta heräämisiin ei cityelossa saa tuntumaa. Lepakoista puhumattakaan.

Se, että omakohtaisesti selvisin takatalvesta (ja *)Vapusta) vaurioitta, ei ollut aiheenantajana tälle postaukselle, vaan sekä näkö-, että kuulohavainnot erilaisten muualla talvehtivien kaupunkilintujen ensimmäisten yksilöitten laulelujen lähes täydellinen vaikeneminen. Eikä se korjaantunut, vaikka vaihdoin kuulokojeeseeni uuden tehopatterinkin ja pehmeän pätkän muoviletkua yhdistämään äänet korvakäytävään. Mieltä jäi kaihertamaan monitasoinen kysymysmerkki, jota muistelen pohtineeni jo monena keväänä, vaikk’ei takatalvesta ole ollut tietoakaan. Ihmeellinen on luonto! Se ohittaa komeasti ne kuuluisat ”maailman 7 ihmettä” sekä määrältään, että sopeutta-miseltaan osaksi elollisuutta!

PS. *)Vapusta selviämiset yleensäkin saattavat olla ihan oma lukunsa, johon työläisillä vaikutti osalle se ensimmäinen vastaantuleva työpäivä. Opiskelijoiden kohdalla selviämisellä ei tietääkseni ole ajallista takarajaa, joskin ekonomiselta puolelta vaikuttajana saattaa olla pihi pappa taikka jo ”nautittu” opintolaina. Mutta haitanneenko tuo – nuorisossahan se on Suomen tulevaisuus; takatalvessakin!