keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Mökkimuistoja 3: Ötökät


”Tulis kesä ja kärpäset, niin köyhälläkin olis ystäviä”. Suomenkielestä löytyy sananlasku joka asiaan.  Mökkiympäristössä törmää erilaisiin ötököihin kuin kaupunkiympäristössä. Jokakesäinen riesa oli ampiaiset. Ne sitkeästi rakensivat pesiä milloin huussiin, milloin aitan oven pieleen. Routamatto oli varastossa kesän ajan koskematta ja sieltä löytyi iso pesä. Reagoin hitaasti hyökkääviin pörriäisiin ja kaksi pääsi pistämään vasempaan käteen. Laitoin kortisonisalvaa iholle ja ruiskutin Raidia pesään.

Mökin ympäristön hoitoon kuuluu kaislojen niittäminen. Teroitin viikatteen ja lähdin rantaan. Otin puhelimen mukaan jogurttiämpärissä kaiken varalta. Ajattelin, että jos jotain sattuu, enkä pääse ylös mökille hälyttämään apua. Niitin kaisloja ja sitten tapahtui. En huomannut ampiaispesää, joka oli rakennettu kaislojen ympärille. Sieltä hyökättiin monen ampiaisen voimalla ja minä sain jalat alleni. Jogurttiämpärin sieppasin vauhdissa mukaan. Sillä kertaa sain kolme pistosta, kaksi päähän korvan taakse ja kolmas jo turvoksissa olleeseen vasempaan käteen. Nyt en lisännyt enää kortisonivoidetta, vaan nielin lääkekaapista kyypakkauksen kaikki tabletit kerralla. Soitin kaverille, että hälyttää apua, jos ei minusta mitään kuulu kuuden tunnin välein.
Avattu ampiaispesä

Tontilla oli kaadettu isoja kuusia ja niiden oksat oli haketettu isoon kasaan. Tuota haketta sitten kottikärryillä siirsin istutettujen perennoiden juurelle. Hakekasassa oli maa-ampiaisten pesä, mutta niistä ampiaisista en pistoja saanut. Sen sijaan löysin jotain sellaista, mitä en ensin edes todeksi uskonut. Oranssin värinen, iso, ötökän muodot selvästi näkyvissä. Mikä se on? Otin ötökän käteeni, se ulottui yli kämmenen leveyden. Onneksi oli hanskat kädessä. Rakennusmiehet olivat vajaa rakentamassa ja ihmeissäni menin heiltä kysymään, mitä olin löytänyt. Yhtä ihmeissään olivat hekin. Toinen otti puhelimen taskustaan ja soitti jollekin. Ja saimme vastauksen: Sarvikuonokas, kotelovaiheessa.



Onneksi en missään vaiheessa törmännyt lentävään sarvikuonokkaaseen. Siinä vaiheessa minulla olisi ollut vielä enemmän kiire kuin ampiaisia pakoon juostessa.

Nykyään voi ampiaisen pesänrakennusta torjua ihan kotikonstilla. Joku on oivaltanut, etteivät ampiaiset tule toisten ampiaisten varaamalle reviirille. Siispä viime vuosien suuri innovaatio on ollut valeampiaispesät.

Harmaasta villalangasta virkataan styroksipallon päälle kerros. Tämä harmaa pallo ripustetaan sinne, minne ampiaisia ei haluta. Ampiaiset toteavat reviirin vallatuksi, eivätkä ala siihen kohtaan pesää rakentamaan. Jokainen voi kokeilla toimiiko. 
                                   Eila






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti