keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

SYÖDÄÄN KALAA

Kalansyöjän sydän kiittää”. ”Kala on täysipainoista ja terveellistä ruokaa, sillä siitä saa monia terveydelle välttämättömiä ravintoaineita”. ”Tällaisia terveysvaikutuksia kalan syönnillä on…” 

 

Uskotaan, uskotaan! Mutta haitanneenko sekään, että minusta kalaruokaa syödessään siitä saa useimmiten myös ylittämättömän makunautinnon. Kun muutoinkaan en likimainkaan aina tee valintojani ortodoksisesti terveellisyysvinkkelistä, kaikkein vähiten ruoka-annosteni suhteen, niin ykköstekijänä aterian pääraaka-aineista valintani on maku. Melko usein se on terveellisyyksien lisäksi sivuuttanut myös hinnan – tai myönnettäköön, että nykytasolla tulot (miinukselle jäävä köyhyysrajaeläke) / menot -balanssi ei salli(si) tuon viimeksi mainitun kriteerin sivuuttamista ihan joka kuukausi. Siksipä tuo maun painoarvo kohoaa entisestään.

Ja kun puhutaan ”makuasioista”, niin… Mutta omani kanssa en ole koskaan joutunut edes läheltäpititilanteeseen, joka olisi johtanut kiistelyyn. Siis Itte Minäni kanssa! Tiedän mikä on herkullista ja se tieto ei kaipaa seurakseen sen enempää terveellisyyttä kuin hintaakaan. Siksi terveydenhoitoalalta ne henkilöt, joitten vastuualueena on seurata kroonisuuksieni pysyttelemistä kliinisesti määriteltäessä edes siedettävällä tasolla, saavat ansaitsemattomia lisäpisteitä, sillä JOS tuo hintaan perustuva este ei pitäisi valintaani terveellisemmällä tasolla mitä mielihaluni yrittävät tarjota ratkaisuiksi, niin pitkäaikaisarvoissani ei näkyisi valoa edes tunnelin siinä päässä, josta sisälle joskus joudun kurkistamaan. Haluamattani. Jopa muutaman viime vuoden saldo painoindeksissänikin on alentunut. (Viimemainittu johtuu kuulemma siitä, että vanhuksen lihasmassa vähenee – läski ei. ) Tiedä sitten. Mutta en tunnusta! Kuvitelkoot he vain, että vuosikymmenien ohjeet, kirkottamiset (= saarnat) ja kannustus, ovat kantaneet vihdoinkin hedelmää ja äijä alkaa vihdoinkin kypsyä käsittämään… Ehkä myös omaksi onnekseni, tielleni ilmaantuu valittavaksi ehtoja, joilla on jopa terveellisyysvaikutuksia – halusinpa taikka en! Mutta silti pyrin syömään kalaa. Sen herkullisen maun vuoksi. Vaikka se on kallista! Ja jos siinä samalla hyödyn sen terveellisyydestä, niin soromnoo!
(”Soromnoo”: suomeksi väännetty lainaus venäjän kielen sanoista ”всё равно (vsjo ravnó)”, eli "kaikki yhdentekevää", ”mitä väliä”, ”samapa tuo”. Että tulipahan tuonkin sanan ymmärtäminen hyödynnetyksi tässä terveellisyyden siivellä. Ja vaihteeksi käyttäen jotain muutakin alkulähdettä kuin muka niin muodikasta Lontoon murretta! So what?
😊

 

Kun tämän blogimme kotipaikka koetaan merellisenä voimallisesti arkikalakannaltaan silakkaseutuna, en ala omia Itä-Suomi-painotteisia makumieltymyksiä sen enempää mainostamaan, ettei se makuasioista kiistely pääsisi livahtamaan tämän julkaisufoorumin keskuuteen. Mutta omaa kantaani puolustan henkeen ja vereen viimeistä ruotoa myöten!

 

Tässä olisi taas ja jälleen oivallinen mahdollisuus avata blogin lukijakunnan kanssa rakentavaa ”kahdenvälistä” keskustelua kalaruokamieltymyksistä; ruokaohjeista; hyvistä ja kalan käsittelyä helpottavista vihjeistä taikka ties mistä niistä ajatuksista, joita juuri Sinulla on kalaruokien suhteen! Mutta tämän muutaman vuoden ylläpitäjäkokemuksella, yltiöoptimismistäni huolimatta, jäytää ajatusmaailmaani epäilys, ettette innostu mukaan lähtemisestä. Kyllä ei lämmitä wanhan miehen mieltä! Miksi ei edes muutama olisi rohkea ja lopettaisi tämän tälle seutukunnalle ominaisen vaitiolon ajatuksistaan? Saa täälläkin kommentoida nimettömänä, niin kuin teette Salkkarin tekstaripalstallakin! Mutta myös reilusti nimellä.

Ja niitä Sinun (läheistesi ja tuttavien mahdottoman hyviksi kehumia) ruokaohjeita täällä julkaistaisiin enempikin kuin mielellämme. Joko blogiin liittyvänä kommenttina taikka lähettämällä sellaisia minulle blogin ylläpitäjänä sähköpostissa (
timo.luhtavaara@gmail.com) ja nekin joko nimellä taikka anonyyminä. Ihan kuin syötiksi pistän tähän linkin tällaiseen kalaruokasivustoon – klikkaa kurkistamaan, mutta palaa lukemaan tämä loppuun:


Se on ns. suljettu ryhmä SYÖDÄÄN KALAA, mutta siihen pääsee jokainen halukas kalaruuan ystävä jäseneksi tuon sivuston ylläpitäjän kautta ja seuraamaan yli 1600 jäsenen mielipiteitä, ohjeita ja ajatuksia kalaisuudesta. Ilmaiseksi ja kaikkea sen tarjontaa hyödyntäen. Tarkkasilmäisemmät löytänevät sieltä joskus allekirjoittaneenkin eriön keittokomerossa kokkailtuja.

 

Vuoden alussa esittelemäni lohisoppa sai reilusti ja ansaitusti huomiota – maistuis ehkä Sullekin. Kokeile vaikka:





Kaiholla menneistä muistelemani kalaruokaohje: Lohisoppa, sellaisena kun sen opin ”pohjoisen pojilta kairoja kierrellessäni”:

Pese ja kuori perunat (mieluiten puikulaa) sekä paloittele valmiiksi, lohesta myös sopivan paksut ja reilusti reilun kokoisia paloja. Kylmä vesi kattilaan, jonne mukaan jokunen maustepippuri (ja jos keittelet sitä kotona, niin kalalientä vaikka kuutiosta) sekä reilusti kookas kokoinen sipuli paloiteltuna. Kun keitoksessa perunat ovat kiehuneet lähes ”suutuntumaan” (niin kuin kokit tuntuvat määrittelevän), lisää nuo lohipalat ja anna kiehahtaa vielä pari-kolme minuuttia. 
Ja sitten se tärkein: lisää keitokseen reilu nokare voita ja jos kattilasi on kookas, niin vielä toinenkin sellainen sekä sipulista leveiksi leikattuja siivuja koko keitoksen peittäväksi kanneksi. Ota keitos haudutuslämpöön kannen alle hetkeksi, että sipuli ennättää pehmetä hiukan (ehkä 5 minuuttia – hiukan lämmönlähteestäsi riippuen – nuotiolta poistettuna hiukan kauemmin siitä, vierelle asetetulla lepuutuskivellä). Sinä aikana pariloi, paahda, halstaroi tai kuten haluat luoda makua ruisleipäviipaleisiin, jotka korostavat sitten makunautintoa aterioitaessa.
Ai että suola? Yleensä sitä kannattaa hiukkasen ripotella lohipaloilla perunoiden kiehuessa ja sitten on syytä koemaistaa lientä, kun sipulitkin ovat pehmentyneet, sitä kun jokaisella on erilainen makukynnys siinäkin asiassa. Mutta ilman ihmeempiä superfoodien kikkailuita – suomalaisen perinteen perusaineista – etkä muuta kaipaa! (Passaa kokeilla muillakin kaloilla, toimii…)

 

Joten nautiskelehan!