Kahvihammastani kolottaa. Poikkean baariin.
Otan tarjottimelle kahvikupin ja lautasen sen alle. Kassalla kaadan
kahvikannusta kupillisen kahvia. Lorautan kerman joukkoon. Kaivan
kolikkopussia. ”Markkaviiskyt”, kassaneiti ilmoittaa lakonisesti. Hän puraisee
lohjenneen kyntensä. ”Kas tässä!” ”Kiitos!” Sieppaan servietin tarjottimelle.
Jukeboxista tulvii Matin ja Tepon Kaiken
takana on nainen. Hörppään kahvin. Poistun baarista.
Vuosikymmenet vierivät. Markka vaihtuu euroon. Baareista
tulee kahviloita. Niiden nimet vääntyvät vieraille kielille: Cafe, Café,
Starbucks Coffee, Coffee House, Espresso House.
Asetun jonoon. ”Moikka, tervetuloa!” barista huikkaa jonon
kannoille. ”Meillä on vähän ruuhkaa. Palvelemme sinua ihan kohta”. Jono etenee
etanan vauhtia. Dialogit venyvät kuin purukumi. ”Ottaisin kahvin”, vuorossa
oleva ikääntynyt mies ilmoittaa. ”Millainen maistuisi?” nainen kysyy pää
kallellaan. ”Otatko latten, cappuccinon, espresson, tuplaespresson vain americanon?”
”Ihan tavallisen...” mies sanoo empien. ”Okei, otatko pienen, keskikokoisen vai
suuren?” ”Mitä ne maksaa?” mies kysyy. ”Hintaeroa on kuusikymmentä senttiä
koosta riippuen”, myyjä selittää ja jatkaa ”jos otat suuren, saat kaksi leimaa
ja pienestä yhden leiman. Kun kymmenen leimaa on kortissa, saat yhden pienen
kahvin ilmaiseksi.” ”Otan pienen, ilman korttia. Sodan jälkeen kahvi oli
kortilla”, mies mumisee. ”Päivän kahvi on keskipaahtoinen. Voit saada myös
tumman paahdon tai mausteisen”, barista täydentää: ”esimerkiksi caramel tai
vanilja”. ”Tummapaahtoinen”, mies ilmoittaa. ”Jätetäänkö maitovara?” ”Onko
teillä laktoositonta?” mies utelee. ”Meillä on täys- ja kevytmaitoa,
laktoositonta maitoa tai vaihtoehtona soija- tai kauramaitojuomaa”, barista luettelee.
”Jätä reilu maitovara”, mies pyytää. ”Kahviin voi saada myös kermavaahdon tai
vaahtokarkin”, barista ehdottaa. Mies vaikenee. ”Juotko täällä vai otatko take
awayn?” Barista kallistelee kädessään pahvimukia ja posliinimukia. ”Juon
täällä”, mies päättää, vilkuilee vapaata istumapaikkaa. ”Maistuuko kahvin kera
jotain suolaista tai makeaa?” barista täydentää ostotapahtumaa. ”Suklaakeksi on
tänään erikoistarjouksena joka viidennelle kahvinjuojalle. Sinä olet joka
viides!” ”Olen allerginen suklaalle”,
mies ilmoittaa pää painuksissa. ”Ei haittaa, meillä on vaihtoehtona
allergikoille kookoskeksi!” Barista innostuu, tehostaa hymyään. ”Vihaan
kookosta. Haluaisin nyt vain sen pienen kahvin”, mies kivahtaa. ”Toki, toki!”
Barista alkaa pumpata kahvia isosta termoskannusta. Hän vilkaisee samalla
venyvää jonoa ja huikkaa: ”Moikka kaikki, tervetuloa!” ”Maksatko kortilla vai
käteisellä?” ”Kortilla, kiitos”. ”Onko sinulla kanta-asiakkaan bonuskorttia?”
Mies napittaa ulsterin auki. Hän höllentää kaulaliinaansa. ”Ei ole. Eikä tule”,
mies tokaisee. ”Meillä on myös lähimaksumahdollisuus”, myyjä täydentää. ”Jos
maksat kahvilamme applikaatiolla, saat kymmenen prosenttia alennusta”. Mies
asettaa vapisevalla kädellä korttia maksulaitteeseen. Haluatko kuitin”. ”En
tarvitse”. ”Kas tässä kahvisi! Lusikat ja servietit sekä maito ovat tuolla
sivupöydällä”. ”Kiitos”. ”Oikein hyvää päivän jatkoa!” barista huikkaa ja
yrittää koukata katsekontaktin miehen uupuneilta kasvoita. ”Samoin! Saanko
vielä lasillisen vettä. Täytyy varmaan ottaa Nitro...” ”Vesiautomaatti on
tuolla tiskin päässä, ole hyvä. Voitko huonosti?” myyjä huolestuu. ”No vähän…
uuvuttaa tämä valinnanvapaus. Eiköhän tämä tästä, kun juon kupin kahvia”. Mies hinautuu mukinsa
kanssa lähimmälle jakkaralle. Hän sujauttaa kalpeana Nitron kielen alle.
Barista kiertää myyntitiskiltä miehen luo: ”Voitko paremmin? Jos tarvitset,
saat santsikupin samaan hintaan. Asiakkaan hyvinvointi on palvelumme avainasia.
Tule vaan mukin kanssa uudelleen jonoon. Minä kyllä muistan sinut”. Mies
pinnistää hymyn kasvoilleen. ”Ekopaahto voisi tehdä sinulle hyvää”, barista
huolehtii. Kahvilan seinällä lukee: ”Fiilistele
kahvilla!” Pääsen pari askelta jonossa eteenpäin. Olen riisunut takin,
pipon ja kaulaliinan. Yhtäkkiä kahvihampaani kolotus on siirtynyt polviini.
Pujahdan pois jonosta. Kompastun juuttisäkkeihin. Ne ovat sisustus-elementtejä,
kahvipapuja kaukaisista maista.
Kotona napsautan kahvinkeittimen päälle.
Fiilistelen santsikupilla.
Fiilistelen santsikupilla.
Kaija
Saarelma
yleislääketieteen
erikoislääkäri, eläkkeellä
Siinähän sitten valitaan, mutta mitenkäs käy jos valitset väärin? Luin jostain että valinta on vuoden voimassa, elikkä harkintaa tarvitaan, ja jono kasvaa.....
VastaaPoistaHyvähän se tietysti on kun voi valita ja myös on mistä valita. Osalla valinnoista on vain lyhytaikaisia ja kertaluonteisia
VastaaPoistavaikutuksia kuten kahvin sortti ja infoakin vaihtoehdoista asiakas sai ihan kiitettvästi. Mutta entä sitten kun pitää tehdä niitä pidempiaikaisia valintoja? Kuka antaa riittävästi tietoa vaihtoehdoista, niiden merkityksestä ja vaikutuksista pidemmällä aikavälillä? Ja kuka valitsee hänen puolestaan joka ei itse pysty valintaa tekemään?????
Kiitoksia sujuvasta sanailusta. Kahvihampaan kolotus vielä hoituu, mutta muiden kolotusten kanssa voi mennä melko monimutkaiseksi.
VastaaPoista