keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Lussepullaa Lucian päivänä

Suomenruotsalaisilla on hieno juhla joulun alla, Lucian päivä. Miksi me muuten sanomme suomenruotsalainen? Suomalaisiahan he ovat, puhuvat vain äidinkielenään ruotsia. Eikä sillä ruotsilla taida paljon olla yhteistä riikinruotsin kanssa. Kappas, taas kulkeuduin sivupoluille aiheestani…

Joulukuun 13. on ollut minulle pitkään hieno päivä. Nuorempana toimin erittäin aktiivisesti PerniönSärkisalon Pohjola-Nordenissa. Me järjestimme aina Lucia-juhlat. Puolittainen sydänsärkisalolaisuuteni on myös totuttanut minut siihen, että kauneimpien joululaulujen yhteydessä Särkisalon kirkossa esiintyy aina myös Lucia.

Alun perin Lucia oli italialainen tummatukka. Suomen-ruotsalaisten perinteessä hän on vaaleatukkainen sinisilmä. Italialaisessa tarussa Lucia-neito oli kuvankaunis, rakastui tietysti väärään poikaan ja sokeutui. Suomenruotsalaisessa traditiossa Lucia tuo valon pimeyteen. Lucia on myös näkövammaisten suojeluspyhimys. 

Lussepulla kuuluu Lucian päivän juhlintaan. Lussepulla on kauniin muotoinen, sahramilla maustettu pulla, jossa on rusina jokaisessa neljässä kiekurassa. Aikanani olen ollut lussepullia leipomassa, kun niitä Lucia-juhlaan leivottiin.

Perniössä valitaan vieläkin joka vuosi Lucia. Hän esiintyy vanhainkodissa ja myös päiväkodeissa. 

Erityisen tärkeäksi Lucian päivä on muodostunut minulle 9 vuotta sitten, kun halusin pitää esi-koisemme ristiäiset juuri tuona päivänä.

Lucia tuo valoa pimeyteen ja meidän poikamme on tuonut valoa niin äitinsä, isänsä kuin toi-vottavasti myös muiden läheisten elämään.

Siksi meillä Lucian päivä 
on valoisa päivä!

                                Päivi