Suomenruotsalaisilla
on hieno juhla joulun alla, Lucian päivä. Miksi me muuten sanomme
suomenruotsalainen? Suomalaisiahan he ovat, puhuvat vain äidinkielenään
ruotsia. Eikä sillä ruotsilla taida paljon olla yhteistä riikinruotsin kanssa.
Kappas, taas kulkeuduin sivupoluille aiheestani…
Joulukuun
13. on ollut minulle pitkään hieno päivä. Nuorempana toimin erittäin
aktiivisesti PerniönSärkisalon Pohjola-Nordenissa. Me järjestimme aina
Lucia-juhlat. Puolittainen sydänsärkisalolaisuuteni on myös totuttanut minut
siihen, että kauneimpien joululaulujen yhteydessä Särkisalon kirkossa esiintyy
aina myös Lucia.
Alun
perin Lucia oli italialainen tummatukka. Suomen-ruotsalaisten perinteessä hän on
vaaleatukkainen sinisilmä. Italialaisessa tarussa Lucia-neito oli kuvankaunis,
rakastui tietysti väärään poikaan ja sokeutui. Suomenruotsalaisessa traditiossa
Lucia tuo valon pimeyteen. Lucia on myös näkövammaisten suojeluspyhimys.
Lussepulla
kuuluu Lucian päivän juhlintaan. Lussepulla on kauniin muotoinen, sahramilla
maustettu pulla, jossa on rusina jokaisessa neljässä kiekurassa. Aikanani olen
ollut lussepullia leipomassa, kun niitä Lucia-juhlaan leivottiin.
Perniössä
valitaan vieläkin joka vuosi Lucia. Hän esiintyy vanhainkodissa ja myös
päiväkodeissa.
Erityisen
tärkeäksi Lucian päivä on muodostunut minulle 9 vuotta sitten, kun halusin
pitää esi-koisemme ristiäiset juuri tuona päivänä.
Lucia
tuo valoa pimeyteen ja meidän poikamme on tuonut valoa niin äitinsä, isänsä
kuin toi-vottavasti myös muiden läheisten elämään.
Siksi
meillä Lucian päivä
on valoisa päivä!
Päivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti