keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Itsepäisesti itsenäisyyspäivänä

Tänä vuonna se on sitten Suomi tasan – kuten pikkujoulurevyyssä todetaan. 100 vuotta on kunnioitettava ikä ihmiselle, mutta myös tässä maailman tilanteessa valtiolle. Onnea, Suomi 100 vuotta! 


Itse olen aina itsenäisyyspäivänä juhlinut arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen. Pienestä tytöstä lähtien olen istunut itsenäisyyspäivänä jumalanpalveluksessa kirkossa. Aikaisempina vuosina klo 11, nykyään klo 10. Siellä istun täydessä partioasussa. Siinä on puku, joka kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä. Olen pukeutunut tummansiniseen partiotakkiin, jossa on vuosien aikana kerääntyneet merkit rinnuksissa ja takin hihoissa. Lisäksi on tummat housut, vaikka kuuluisikin olla hame. No, tänä vuonna olisi juhlan paikka ja tämäkin emäntä voisi pukeutua puolihameeseen juhlan kunniaksi.

Kaulassa on sininen partiohuivi huivimerkkeineen. Huivimerkki kertoo, mistä lippukunnasta tulen. Valkoinen pillinaru kertoo, että olen partiossa partiojohtaja. Ruskeassa nahkavyössä on metallinen vyösolki, jossa lukee: ”Ole valmis!” Ja minähän olen! Päässä keikkuu tummansininen baretti.

On juhlavaa pukeutua vuosi vuoden jälkeen tähän asuun – tosin asun vaatekoko on 33 vuoden aikana suurentunut – mutta vähän vain…

Itsenäisyyspäivän perinteisiin kuuluu osaltani myös usein itsenäisyyspäivän juhla. Joskus olen lippuairueena Suomen lipulle, jonka partiolaiset tradition mukaan tuovat jumalanpalvelukseen, sankarihaudoille ja vielä juhlaankin. Monet itsenäisyyspäivän juhlapuheet olen kuullut ja kerran jopa itse päässyt puhumaan juhlapuhujana. Juhla on arvokas ja muistuttaa minua siitä, mitä omat isovanhempani sotavuosina kokivat. Niistä ei meille lapsille puhuttu kuin kauniita asioita, joskus desantin pelosta. Koskaan ei isoisä kertonut taisteluista tai työstään ambulanssinkuljettajana rintamalla.

Juhlan jälkeen on uutena perinteenä meidän perheessämme tullut syödä itsenäisyyspäivän kebabannos. Koska koko päivä on täynnä ohjelmaa, ei kenelläkään ole aikaa tehdä ruokaa. Olemme jo lähes 20 vuotta syöneet itsenäisyyspäivänä Suomen parasta kebabia, jota saa Perniön kebabista. Onneksi se on juhlapäivänä auki!

Viiden aikaan alamme kokoontua Perniön Osuuspankin eteen, josta lähtee partiolaisten kynttiläkulkue sankarihaudoille. Perniössä on 198 sankarivainajaa ja lippukunnallamme yli 100 lyhtyä. Lyhdyissä palaa hautakynttilä. Kynttiläkulkueeseen ovat kaikki lämpimästi tervetulleita! Jokainen halukas saa kynttilälyhdyn, joka lasketaan sankarihaudalle. Sankarihautausmaalla lauletaan yhdessä ”Maa on niin kaunis” ja sitten siirrytään upeaan, historialliseen Perniön Pyhän Laurin kirkkoon.

Illan kruunaa partiolaisten lupauksenantotilaisuus. Sille ei olisi voitu miettiä arvokkaampaa ja tärkeämpää päivää kuin itsenäisyyspäivä. On upeaa olla kirkossa illalla kuuntelemassa, kun pienet partiolaiset antavat lupauksensa. Siinä he tahtovat rakastaa myös isänmaataan.

Päivä on toisinaan niin liikuttava, että lopen uupuneena saapuu illalla kotiin, asettuu sohvalle television ääreen kuuman glögin kanssa ja saattaa torkahtaa arvostellessaan naisvieraiden iltapukuja presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa. Kateellisten panettelua…

Arvokasta itsenäisyyspäivää! Älkää unohtako, että meillä on vapaa isänmaa. Vapaus ei ole tullut ilmaiseksi, eikä pidä unohtaa, että joka päivä on tehtävä työtä sen eteen, että maa pysyykin vapaana.
                                     Päivi