lauantai 25. marraskuuta 2017

Ruoka, myrkkyä vai lääkettä?

Olin vuosituhannen alussa nivelkipuisten kuntoutuskurssilla Hopeaniemessä. Siellä meidän ohjelmaan kuului myös terveellisen ravinnon opetusta. Yksi opetustuokio oli, kun lähdimme paikalliseen markettiin ryhmissä saamiemme tehtävien kanssa. Nuo tehtävät avautuivat lukemalla elintarvikkeiden tuoteselosteita. Siitä minulle jäi tapa, joka pitkittää ruokaostoksilla käytettyä aikaa. Yleensä luen tuoteselosteita etsien mikä on ko. ruokatarvikkeen suola- ja hiilihydraattipitoisuus. Nykyään tarkistan myös proteiini-pitoisuuksia. Tuon kurssin aikana päätin myös alkaa itse laittamaan ihan oikeata ruokaa voileipien ja salaattien sijaan.
                      Ostan osan ruokatarvikkeista Rekosta
                      (Salon seudun ruokarengas:

Tuo FB-ryhmä tuo tuottajien ruoka-aineet suoramyyntinä asiakkaille. Toimii periaatteella, että tuottaja luo parin viikon välein järjestettyyn FB-tapahtumaan oman ilmoituksensa siitä, mitä hänellä on myynnissä ja millä hinnalla. Asiakas sitten käy lisäämässä kommenttikenttään mitä hän haluaa ostaa. Myyjä kuittaa tilauksen tykkäämällä asiakkaan kommentista. Ruokatilaukset noudetaan Virtasenkaupan parkkipaikalta joka toinen torstai. Lisää ohjeita tilaamiseen löytyy ko. FB-sivulta.

Ostan Rekosta nykyään kananmunat, jauhelihan, vihanneksia ja juureksia, hunajaa jne. Laitan ruokaa yleensä isomman annoksen ja pakastan osan kerta-annoksina. Viime kerralla ostin keltajuuria (ihan kuin punajuuri, mutta keltainen), kuhaa ja tuorepastaa. 
Keltajuurista tein borsch-keittoa. Siitä riitti neljään kerta-annokseen, joista kaksi meni pakasteeseen. Kuhan paistoin pannulla ja söin salaatin kanssa. Pasta tarjottiin vieraille tomaattikerma-kastikkeen, karitsanlihapullien ja uunijuures-ten kanssa. Ruokaa jäi myös pakasteeseen vastaisen varalle.  

Pyrin välttämään prosessoitua ruokaa. Rasvana käytän voita ja oliiviöljyä. Nykyään tuntuu siltä, että voinlevitys leivälle on suorastaan rikos. Kuitenkin isoäitini, joka menehtyi 94-vuotiaana, söi koko ikänsä voita. Hän ei koskaan syönyt margariinia missään muodossa. Eikä hänen nauttimansa ruoka sisältänyt E-koodeja. Nyt suositellaan laittamaan leivän päälle vähintään 60% kasvirasvaa sisältävää levitettä. Ihmettelen usein mitä se loput 40% mahtaa sisältää?

Ruoka-aineiden tutkimus menee koko ajan eteenpäin ja mikä nyt on suurinta myrkkyä ihmisen elimistölle, voikin olla muutaman vuoden kuluttua suorastaan välttämätöntä. Omasta mielestäni mahdollisimman lyhyt matka pellolta pöytään on kaikkein terveellisintä. En kuitenkaan tuomitse kiireistä perhettä, joka ostaa eineksiä ja muita valmiita ruokia. Itsellä on hyvä tilanne, kun on aikaa laittaa ruokaa alusta saakka itse ja hankkia ruokatarvikkeet sieltä, mistä parhaimmaksi katsoo.
                                            Terveisin Eila