lauantai 30. syyskuuta 2017

Ruskaretki

Lauantaina (9.9.2017) Salon Seurakunnan järjestämä ruskaretki starttaa Seurakuntatalon edestä klo 6. Edessä on noin 15 tunnin matka Pelkosenniemelle Pyhä-Luoston lähellä olevalle Kansan Raamattuseuran Kairosmajalle. Matkalaisia on 30, jotka ovat varustautuneet retkelle sopivin varustein. Ensikertalaisille on kerrottu etukäteen varustevaatimuksista. Paluu tapahtuu viikon kuluttua lauantaina 16.9.2017.

Matkareitti on pääasiassa nelostietä ja parin kahvitauon jälkeen ruokailu tapahtuu Kempeleessä. Bussinkuljettaja vaihtuu Kemissä, koska työaikavaatimukset vaativat niin. Uusi kuljettaja on oikea Lapin tuntija ja hän on mukanamme koko viikon. Vasta paluumatkalla Jyväskylässä vaihdetaan taas kuljettajaa.

Menomatkalla on kaikilla bingoruudukko, jonka ruuduissa on jokin asia, jonka voi nähdä bussin ikkunasta. Kuplavolkkari ja keltainen auto olivat pisimpään vailla havaintoa, joskin peura oli vaihdettava loppumatkalla poroon, koska ajoimme pois peura-alueelta. Palkintoja jaettiin, kuten bingossa on tapana. Oli myös tietokilpailuja.

Matkaa johti pappi ja myös kanttori oli mukana. Lauloimme lähinnä hengellisiä lauluja virkistykseksi useaan otteeseen.

Kempeleen-Oulun kohdalla hämmästytti se, että entisen ”Nokia-paikkakunnan” kohdalla liikenne molempiin suuntiin oli todella vilkasta. Tie- ja siltatyömaita oli tavan takaa ja rakennustyömaiden nostureita oli jatkuvasti näkyvillä. Sai sen vaikutelman, että ”täällähän on oikea tekemisen meininki”!


Perille saavuimme klo 20.30. Laukut huoneisiin ja jalkojen verryttely ja venyttely. Iltapala odotti ruokalassa ja sen jälkeen unten maille.

Pihapiirin poro

Seuraavien päivien ohjelma oli seuraavanlainen: klo 7.30 eväiden teko ruokalassa, klo 8 aamiainen, klo 9 hartaus ja retkiohjelman selostus Revontulikappelissa sekä lähtö maastoon klo 10. Vaellukset. Klo 15 saunaan ja klo 17 ruokailu ja vielä iltapala klo 20. 

Revontulikappeli

Klo 10 oli siis lähtö maastoon. Kovakuntoisimmat kiertävät 14 kilometrin lenkin, keskikuntoiset noin 6-8 km ja tarjolla on myös lyhyt lenkki. Saattoi olla myös lähtemättä mihinkään.

Suhmuran Santran pitkospuut

Esimerkiksi polku Peurakerolle on noin 3 km ja samaa reittiä takaisin. Polun pohja on kulmikkaita kiviä ja polun poikki on puunjuuria. Ei siinä jouda paljon luontoa ihailemaan, kun on koko ajan katsottava mihin astuu. Vaikka on hyvät vaelluskengät, niin nyrjäyttää helposti nilkkansa, jos ei katso mihin astuu. Jos jää ottamaan valokuvia tai seuraa Kuukkelin lentoa, jää helposti jälkeen joukosta.

Evästauko Peurakerolla
Vaelluksen keskivaiheilla on eväiden nauttimisen aika. Monilla on termospullossa kahvia ja kaikilla rasiassa tuhdit voileivät. Kyllä ne maistuvat raikkaassa luonnossa. Eväspaikka saattaa osua laavulle tai kodalle, missä retken vetäjä voi keittää ”nokipannukahvit”. Eväiden joukossa on usein myös makkarat nuotiolla paistettavaksi.

Kairosmaja

Paluu Kairosmajalle on klo 15 mennessä, jolloin rantasauna on lämmin. Ne jotka nauttivat uimisesta 10 asteisessa vedessä, menevät melko hyiseen veteen mielellään. Muut seuraavat ikkunasta katseellaan. Perjantaisin on lämmitettynä lisäksi savusauna. Saunan jälkeen on huilaustaukoa ja klo 17 on päivän pääruokailu. Keittiö laittaa parastaan, eikä retkeläisillä ole moitteen sijaa noutopöydän antimista. Poronkäristyskin on oikeata herkkuruokaa täällä. Entäs Lapin hillat jälkiruokana.

Pyhäjärvi ja Soutajavaara


Tämän kirjoittajalle mieleen jääneitä asioita ovat seuraavat:
Tavoitteena Pyhätunturin huippu ja kermavaahtoleivos
1 Meno hissillä Pyhätunturin laelle ja ne näkymät ympäri maisemaa sekä siellä Tsokka-ravintolassa syöty kermavaahtovohveli. 

Polaria tutkimusasema Sodankylän Tähtelässä
2 Käynti Sodankylässä Tähtelässä Geologisella Observatoriolla ja samalla retkellä eväiden syöminen Lapin Prikaatin varuskunnan sotilaskodissa. 
Tilasimme jälkiruoaksi Sotkun munkin ja kahvin.
Evästauko Lapin Prikaatin Sotilaskodissa

3 Peurakeron laki ja siellä porotokan ohijuoksu. 
Aittakurun kiviröykkiöitä
4 Aittakuru ja sen kiviset rinteet.

Luontokeskus Naava

5 Luontokeskus ”Naava” ja sen näyttelytilat ja filmiesitys Lapin luonnosta. Ja vielä Kairosmajan henkilökunnan palvelualttius.

Kun Venäjän Zapad-sotaharjoitus alkoi torstaina, oli Lapin Lennoston koneet monta tuntia jylisemässä Pelkosenniemen ilmatilassa.

Kairosmajan Revontulikappelissa meidän aikanamme olivat esiintymässä Arja Koriseva, Joel Hallikainen ja Petri Laaksonen. Kuulijoita tuli laajalti ympäristöstä. Hienossa kappelissa on 270 istumapaikkaa.

No, millainen oli sää ja se kuuluisa Ruska? Ensinnäkin koko viikon sää oli sumuinen ja tihkusateinen. Ruskaa oli kellastuneet koivut, mutta sellaista punaista maaruskaa oli vähän. Tunturissa ylhäällä sen verran, että valokuvan sai jostakin pienemmästä pläntistä. Puolukoita oli tarjolla runsain mitoin. 
Alkavaa ruskanpunaista

Paluumatka lauantaina oli hyvin samanlainen kuin menomatka. Lapin suuret joet, etenkin Kemijoki teki suuren vaikutuksen Salon joen yli päivittäin kulkevaan. Tampereen kohdalla pysähdyttäessä huomasin yhä useamman kävelevän kiivaasti bussin lähettyvillä, jotta jalat alkaisivat taas toimia.

Bussi hyytyi Piihoville
Kun sitten vihdoin laskimme pimeässä alas Veitakkalan mäkeä ja pysähdyimme Piihovin liikennevaloihin, sammui bussin moottori. Oli varmaankin väsynyt pitkästä matkasta. Odottelimme laukkuinemme jonkin aikaa toista bussia, joka toi meidät sitten seurakuntatalon eteen. Onneksi pääsimme näin lähelle päämääräämme. Hyvä niin!

Eero Törmä
Molempien polvien tekonivelillä vaeltanut.