keskiviikko 30. elokuuta 2017

Pihi, pihimpi!!!

Mikä se tuollainen otsikko on? Tällainen vain pulpahti mieleeni jostakin tuolta aivolohkostani. Sieltä niitä erilaisia ajatuksia yleensä pulpahtaa tuohon ajatusmaailmaan, kuulemma. Sitä ei aina tiedä ovatko ajatukset sitten omia vai jostakin kuultuja. Siitä olen melko varma, että jostakin ne ovat kuitenkin niinkuin lainatavaraa, sieltä täältä kuultuja ja siinä samalla opittuja, meinaan ne ajatukset.

No mistä niitä ajatuksia sitten saa? En minä ainakaan osaa siihen antaa vastausta, en ainakaan täydellistä. Kas kun niin harvoin esitän niin sanottuja omia ajatuksiani, lainattuja useamminkin, jostakin hankittuja,  matkan varrelta saatuja.

Kerran minulta on jopa kysytty; “Onks tietoa”? Tämä tapahtui vuonna 1983. Kysyjät, kaksi innokkaan oloista nuorta miestä, soittivat ovikelloa ja minä iltapimeällä menin katsomaan, että kuka ovikelloa soittelee. Nuoret herrat tällaisen kysymyksen esittivät.  Niin sanotusti olin aivan äimänkäkenä (sellaista lintua en edes tunne, saatikka nähnyt), että minkälaista tietoa nyt minulta vaaditaan ja kysytään.

Vastasin kuitenkin, etten tippaakaan ymmärrä mistä minulla pitäisi tietoa olla, kun minun tietoni ovat hyvin rajalliset muutenkin. Kas kun tuo kouluaikainen lukeminenkin tahtoi rajoittua esim. Tarzan- kirjoihin. Sen tyyppisiä kirjoja olen koko elämäni harrastanut. Kait niistäkin jotain opin siementä olen saanut.

Selvisihän se minulle lopulta mistä tiedon jyväsistä oli kysymys. Sitä tietoa en ole päässyt käsittelemään muuten kuin ruskean värisenä ja silloinkin vain liikkeen aukioloaikoina. Joten tietoa minulla ei ollut silloinkaan, ainakaan myytäväksi.

Taas poikkesin varsinaisesta aiheesta mistä meinasin varsinaisesti kirjoitella.

Eläkepäivät, leskenä ja pienellä eläkkeellä elävänä, on opettanut niin sanottuun pihiyteen. Leskeys aiheutti tulojen puolittumisen, mutta perusmenot on säilyneet ennallaan. Sen myötä myöskin “sukanvarsi” on pikkuhiljaa huventunut. Joten pihi pitää olla. Siinä suhteessa en olisi mielelläni vapaaehtoinen, mutta kun se on pakon sanelema  asia.

Uutisissa kerrottiin  sähkönjakelijan  siirtyvän laskutuksessa omakotitalossa asuvien kohdalta huippukulutuksen mukaiseen hinnoitteluun. Ymmärsin niin, että talon sähkönkulutus silloin kun on huippulukemissa, niin sen mukaisesti kilowatin hintakin muodostuu.

Hinnannousuja on tulossa sieltä  ja täältä. Kiinteistövero, sähkö, elintarvikkeet, lääkkeet jne.   Jotenka vieläkin pihimpi pitäisi olla, jotta laskut tulisi maksettua.


Kohdaltani olen ajatellut tai sanoisinko on tullut  mieleeni ympäri vuorokautinen kerrospukeutuminen. Elikkä pomppa päällä pakkasten aikaan sisätiloissakin. Tällaisesti pukeutumalla voi laskea asunnon lämpötilaa. 
Siinäkin tulee lämmin kun paineet kasvaa ja pitää siirtyä helpotuksen huoneeseen. Sähkön kulutus voi nousta kun pitää käynnistää “lahtiska”, jotta puhtaat kalsarit on käytettävissä. Ei se “lahtiska” ilmaiseksi pyykkiä pese. Ainakin vesi- ja sähkölasku nousevat, ihan vain “lahtiskan” takia, tai olisikos se niin, että pyllistäminen on myöhästynyt vähä paljon, sanoo honkilahtelainen.

Sitten vielä on otettava erikseen huomioon tuo musta aukko. Meinaan se aukko, joka kuulemma ilmaston pilaantumisesta suurenee. Sitä kuulemani mukaan myös tulisijoissa poltetut puut suurentavat. Jostakin tuolta kauempaa ja korkeammalta on annettu ymmärtää, että puilla lämmitys kiellettäisiin. Onko tämä vain minun päätelmäni, eli harhaluuloni? Siihen voitte ottaa kantaa niinkuin pihiyteenkin.

Alkava syyskuu on sokeriton kuukausi. Punssinsa joutuu ottamaan ilman sokeria. Punssit pystyn pihistellessäni jättämään väliin, mutta sokerin suhteen koetan olla pihimpi, eli pihi. Vaikk’ei se – ainakaan ennen – ollut mikään kunnioitettava piirre kanssaihmisissä!

Niilo