keskiviikko 9. elokuuta 2017

Leveäkaistatiellä

Meiltä kotoa kun lähtee kohti lähikaupunkia, niin alkutaipaleella pääsee tai joutuu ajamaan ensimmäisen kolmanneksen leveäkaistatietä. Pääsee sinne lähikaupunkiin kyllä ns. vanhaa tietäkin, mutta se on mutkaisempaa ja hitaampaa matkantekoa. Tämä useimmin käytetty reitti leväkaistateineen antaa puolestaan monenmoisia matkan-tekokokemuksia, ääripäinä ihan mukavia ja toisinaan jopa huvittavia sekä sitten niitä hiuksia pystyyn nostattavia kauhunhetkiä.

Leveäkaistatie on varsinkin näin kesäaikaan joillekin autollaan matkustaville vallan uusi tuttavuus. Tämän olen päätellyt ajotavasta. Tässä taannoiselta lomapäivän kaupunkimatkaltani kotiin päin palatessa seurailin yhden auton matkantekoa koko kyseisen tieosuuden. Joillakin on noin yleensäkin tapana ajaa ihan siinä keskiviivan tuntumassa ja tämän auton kuski kuului ilmiselvästi heihin. Osuuden alkaessa tienvarressa on kyllä iso opastetaulu, jossa kehotetaan ajamaan kaistan oikeassa laidassa. Ilmeisesti kuski ei ehtinyt lukemaan sitä tai ei sisäistänyt lukemaansa (tai ei tiennyt kumpi on vasen ja kumpi oikea).

Joka tapauksessa hän asettautui siihen keskiviivan viereen matkaansa jatkamaan. Tieosuudella on satasen nopeusrajoitus ja aika moni tuntuu visusti pitävän huolen, ettei ainakaan alinopeutta tule ajettua. Niin kävi tälläkin kertaa, että ohi pyrkiviä riitti vaikka tämä keskitienkulkija ei niin paljoa alle sallitun nopeuden ajanutkaan. Siinä alussa on vielä pienenmatkaa keltaisin viivoin ja liikennemerkein ohituskielto ja sekös meinaa olla joillekin aivan kestämätön juttu. Kun kielto loppui, niin ensimmäinen ohittaja oli jo minun rinnalla ja edessäni oli vielä yksi auto ja sitten tämä keskitienkulkija. Ensimmäinen hämmennyksen hetki tuli selvästi siellä ohittavassa autossa kun kuski tajusi, ettei se edessä oleva auto ole ketään ohittamassa vaan huristelee siinä kaikessa rauhassa. No, siitä piti päästä ohi mitä pikimmin vastaantulijoiden kaistan kautta. Tosin siellä oli niitä vastaantulijoitakin. Keskitienkulkijan kohdalla soi torvi ja käsimerkkejä riitti huitomiseksi asti. Keskitienkulkija oli selvästi myös hämmennyksissään, että mistä nyt on kyse. Hämmästystä aiheutti ilmiselvästi myös se, kun kohta vastaan tuli kaksi autoa rinnatusten ja joista toinen jonkin verran keskiviivan ylittäneenä. Keskitien kulkijan oli siis pakko väistää hetkeksi välttääkseen kolarin, mutta kun tilanne oli ohi, niin hän palasi kiireesti siihen viivan viereen. Matkan etenemisessä seurasi vähän hiljaisempaa vastaan tulevien osalta ja siinä kiireisemmät pääsivät ohi ihan normaalisti. 
                            
Seuraava ärsyyntyneempi ohittaja oli moottoripyörä, jonka kuski yritti hyvin ansiokkaasti sekä kädellä että jalalla huitoen saada selväksi missä kuuluu ajaa. Keskitienkulkijan autossa hämmennys sen kuin lisääntyi. Koko neljän hengen joukon päät kääntyilivät ja ilmassa oli selvää levottomuutta. Tällöin olin heidän takanaan enkä edes halunnut ohi kun tämä oli mielestäni aika hauska tilanne. (Tiedän, minulla on vähän outo huumorintaju!)

No, matka jatkui ajoittaisten valojen vilkutusten, käsimerkkien ym. kera leveäkaistatien loppuun ja jonka jälkeen on heti kaksi paikallista huoltoasemaa. Keskitienkulkija edessäni pisti vilkun päälle ja samoin minä. Olin menossa tankkaamaan siihen bonuspaikkaan. Saman firman pihalle kaartoi keskitienkulkijakin ja parkkeerasi pihan keskellä olevalle parkkialueelle. Itse puolestani suuntasin tankkaamaan. Sen verran autoilla oli välimatkaa etten kuullut heidän puheitaan, mutta autosta tuli ulos koko neljän hengen porukka ja kovasti kiersivät ympäri autoa katsellen, että onko jossain jotain vialla. Valojenkin toimivuus varmistettiin. Seurue oli hieman iäkkäämpi, mutta eivät kuinkaan mitään ikäloppuja. Autoni tuli tankattua ja matka jatkui kotipihalle, joten keskitienkulkijan seuraaminen osaltani loppui siihen. Jotenkin jäi kyllä sellainen olo, ettei heille vastakaan selvinnyt käsimerkkien, tööttäilyjen ja valojen vilkutusten syy.

Wikipedia kertoo, että maassamme on vain noin 120 kilometriä leveäkaistateitä, joten ei siis ole ihmekään, että ovat toisille uusi tuttavuus. Tässä ohjeistusta ajamiseen: Lain mukaan ajoneuvoa tulee kuljettaa aivan ajoradan oikeassa reunassa. Edellä kulkevan ohittaminen leveäkaistatiellä on sallittua myös kohdatessa vastaantulevaa liikennettä mikäli tien keskiviivaa ei ylitetä. Ohittaminen on sallittua myös keltaisen sulkuviivan kohdalla, ellei sitä ole erikseen siinä kohtaa liikennemerkillä kielletty, jolloin ohittaa saa vain kaksipyöräisen ajoneuvon. Vastaantulevien kaistaa saa käyttää ohitukseen mikäli se on vapaa eikä ylitetä keltaista sulkuviivaa.

Sitten sellainen hiukset pystyyn nostattava kokemus. Olin menossa kaupunkiin päin ja perässäni tuli pakettiauto. Vastaan oli tulossa rekka-auto ja perässä henkilöautoja. Kuinka ollakaan molemmista suunnista päätetään lähteä yhtä aikaa ohittamaan ja niin meitä oli sitten rinnakkain rekka, henkilöauto, pakettiauto ja minä henkilöautolla. Kuten yllä olevasta kyseisen tien kuvasta voi päätellä, niin aika ahdasta oli vaikka kaistat ovatkin  leveämpiä. Siinä kyllä pientareen hiekat pölisivät molemmin puolin ja ainakin itselläni oli akuuttia tarvetta rytmihäiriölääkkeelle pitkän tovin.

Tällä tieosuudella näkee monenmoista kuskia ja ajoratkaisua, niin kuin tien päällä tietysti aika usein muuallakin.

Eija-Riitta