lauantai 8. heinäkuuta 2017

JOLLEI VIINA, TERVA JA SAUNA AUTA, NIIN…

Kuinka tuttu tuo yllä oleva hokema onkaan meille suomalaisille, ainakin vähän kauemmin eläneille.

Sanoisin näin äkkiseltään, että totta ainakin toinen puoli, mutta sekin vain osittain. Karsittavaa on tästä hokemasta tuo viina ainakin, sen terveellisyydestä en mene vannomaan. Se sopii paremminkin tuohon neuvoa antavaan ryhmään. mutta vain oikein käytettynä. Siitäkin on esimerkkejä menneiltä ajoilta. Minulle tämä tieto perustuu vain kuulopuheisiin, joihin kyllä olen uskonut, presidenttimme Urho Kaleva näytteli suurta osaa siinä. Kertovat, että ainakin saunalla oli suuri merkitys hyvien ratkaisuiden teossa. Tämä niistä neuvoa antavista.

Oikein supisuomalaiseen saunaa kuuluu ehdottomasti vihta, tai toiselta nimeltään vasta. Molemmat nimitykset ovat tälle koivun oksistosta kootulle teokselle oikeita. Joku joka vihtaa tai vastaa ei ole omaksunut saunaan kuuluvaksi, on ehdottomasti jäänyt paljosta paitsi.

Kehoa lempeästi hivelevä löyly, siihen saadaan vihdalla tarvittavaa tehoa. Tunnet miten iho eli nahka vaatii vaatimalla kohdistamaan vihtomaan vähän alempaa, sieltä, sieltä lapaluiden alta, sieltä kutiaa niin mukavasti. Huomaat kuinka jäsenet tuntuvat raukeilta ja notkeilta, mielesi tekee lisää ja lisää.

Tämä vihdan käyttö vaatii tietenkin siihen tottumusta, mutta olen aivan varma, että mestari tulee harjoituksen kautta. Vanhaa perinnettä pitää ylläpitää ehdottomasti, siitä saat kroppaasi notkeutta ja sitä myöden terveyttä.

Eräs Teuvo niminen mies, kertoi minulle miten hänestä tuli vihdan ystävä. Nuorukaisena, neljätoista vuotiaana, hän harrasti ja treenasi tosissaan juoksua. Osallistui eri matkojen kilpailuihin. Kasvava miehen alku kun oli, niin jalat kipeytyivät. Varsinkin tuosta sääriluiden etupuolelta. Lääkärille vaiva pojan ajoi, kipu otti vallan. Teuvo kertoi, että hän on ollut kiitollinen sen aikaiselle kunnanlääkäri  Kerttu Laajasuolle, hän antoi oikeat ohjeet jolla kivut hävisivät.

Ohjeeseen kuului vihdan eli vastan käyttö. “Seuraavan kerran, kun menet saunomaan, käytä vihtaa. Sinulla on kasvavan pojan kipuja, jotka lähtevät vihdan avulla”. Niin siinä kävi, Kerttu oli oikeassa, kivut lähti ja Teuvo jatkoi juoksu harjoituksia.  Vuodet ovat vierineet, aika ja tavatkin ovat muuttuneet, mutta vihta kuuluu yhä Teuvon sauna varustuksiin.

Valitettavasti tuo saunakulttuuri on muuttunut ajan myötä. Samoin on muuttuneet saunatkin, kiukaita myöten, niitä on moneen lähtöön, monen näköisiin saunoihin. Viimeisimpiin villityksiin on kuulunut löylyhuoneen “tervaaminen” mustan sävyisiksi. Ilmeisesti sen vuoksi, että löylyhuone näyttää siistiltä. Vaaleassa kun näkyy käytön jälki helpommin. Kuulemani mukaan ollaan kuitenkin menossa takaisin vaaleampaan sävyyn. Minulle se on sivuseikka. Paitsi, että tuli tuo tervakin mainituksi.

Mutta sivuseikka mielestäni ei ole kun kunnon vihtoja ei suvaita saunomiseen. Kotioloissa tämä on yhtä yleistä kuin kerrostalo saunoissakin. On se vihta roskaava kapistus. Se aiheuttaa lauteiden tummumista, ylimääräistä työtä siivoojille. Vastapainona on kuitenkin vihdan terveyttä edistävä vaikutus, kivut hellittävät, koko kehomme rentoutuu, saamme hyvät yöunet. kaikin puolin on hyvä olla. Tietenkin sauna on hyvä juttu rentoutumiselle, ilman vihtaakin.

Sauna on meille eräänlainen pyhättö. Sielä viihdymme, kokoamme voimia tulevaan, mietimme, teemme suunnitelmia, keskustelemme. Ennen kaikkea puhdistaudumme, ihomme orvaskesi vaihtuu.

Silloin ennen vanhaan, sauna toimi synnytys laitoksena. Lasketun ajan umpeutuessa, mentiin saunaan ja siellä pyöräytettiin tytön tylleröt ja pojan pallerot. Näin peräkamarin poikana en ymmärrä miksi juuri saunaan mentiin synnyttämään, eikö peräkamari ollut yhtä sopiva paikka synnyttämiseen. Olen kuullut sellaisen väittämän, että saunaan mentiin koska katsottiin synnytyksen olevan likaista puuhaa. Onhan siellä lämmin vesi lähellä ja lattiakin on helppo siistiä, mutta miltä mahtoi äidistä tuntua sen ajan saunan kalustus, kapea penkki, lauteet suhteellisen korkealla.

Tosin silloin ei tunnettu erillisiä pesutiloja, saunat olivat suurempia.

Saunassa kävi anoppinikin pyöräyttämässä tulevan morsiameni. Aikoinaan peräkamarin poika sai vaimon tuolta Karjalan kulmilta. Voisiko sanoa, että hyvän, saunapuhtaan, vastalla kylvetetyn vaimon sainkin.
  
Nyt alkaa olla kiire!

Kaikkiin toimintoihin on nykyisin liian kiire. Kiireestä on tullut tuttu juttu miltei juttuun kuin juttuun. Niinpä minäkin yritän osaltani teitä kykeneviä kiirehtimään viipymättä.

Vasta-aloittelijat, koittakaa kiirehtien mennä kysymään metsän tai sanoisinko koivikon omistajilta lupaa vihtojen tekemiselle. Ilman lupaa ei oikein ole soveliasta mennä taittelemaan koivun varpuja. Tätä lupaa ei anna nimismies eikä poliisi, mutta nämä viranhaltiat voivat toimeksiannosta laittaa sinut vastuuseen teostasi. Jos kuulut näihin koivikkojen omistajiin ja annat luvan naapurin tehdä vastoja eli vihtoja, niin anna ainakin yksi opastus: “ÄLÄ SITTEN TAITA KOIVUN LATVAA, SILLÄ SEN JÄLKEEN PUUN KASVU HAAROITTUU”. Tätä neuvoa eivät ehkä kaikki tiedä. Monihaaraisen pihapuun voit kehitellä omalle pihallesi, mutta toisen metsään se ei varmaankaan ole suotavaa. 

Nyt on vihdan tekoon sen vuoksikin jo kiire, että tietämäni mukaan viikko juhannuksesta on parasta vihdan tekoaikaa.

Sanotaan, että paras vihta tulee rauduskoivusta. Tämän tunnusmerkkinä on karkeahko lehden pinta ja myös itse oksa on karkeampi. Valinnan varaa ei aina ole. Olen tehnyt myös niinsanotusta hieskoivusta hyvin lehtensä pitäviä vastoja. Parhaan, näyttävän vihdan saat kun oksa on monihaarainen, eli sivuttaisia oksia on runsaasti. Sulkamainen oksa ei paljoakaan vihtaa tuuhenna, lopputulos ei ole näyttävä.

Kun alat koota vihtaa, poista lehdet, jotka ovat ns. varressa. Jos varteen jää lehtiä niin tekeleestä tulee paksu sekä kömpelö. Lado alkuvarpujen eli “sydämen” jälkeiset oksat niin, että lehden kiiltävä puoli tulee ulos päin. Tämä kasvattaa vihdan tuuheuden tuntua. Vihdan sitomiseen tulisi direktiivien mukaan käyttää samaa raaka-ainetta kuin vihta on.

Valitse sopivan mittainen, eli pitkä oksa, jossa ei ole mahdottomasti haarautumia. Poista oksa lehdistä vapaaksi. Aloita latvapuolelta kiertämään oksaa. Huomaat miten kuori alkaa rakoilemaan ja kierretty kohta muuttuu narumaiseksi, kestäväksi siteeksi. Näin toimien jätä loppu kiertämättä, kädessäsi on vitsas, jonka tyvipään pujotat vihdan varsiosan lävitse, kierto varren ympäri ja näin syntyneen lenkin yli-ali systeemillä tehtynä voit kiristää varsin kestävän ensimmäisen tyvisiteen. Jatkat tuomalla sidevitsaksen lähelle varren päätä. Jälleen sama toimenpide. Pitelet kädessäsi ehkä ensimmäistä omatekoista vihtaa.

EU:n direktiivi ei salli kuulemani mukaan käyttää polkupyörän kumirengasta tai muuta sideainetta vihdan tekemiseen. Olen myös kuullut, että valmiissa vihdassa pitää olla kaksi kusiaista mukana. Nämä ohjeet kun täyttyvät, niin sanktiota ei ole odotettavissa. Terävällä puukolla tasoitat varren pään. Vihtametsään ei kannata lähteä ilman teräasetta, tähän aikaan koivun oksa ei tahdo totella kuin terävää puukkoa.

Jos itse et kerkiä tai jostakin muusta syystä et kykene tai halua olla omatoiminen, niin käy torilla. Sieltä saatat löytää maksua vastaan hyviäkin tuotteita. Kuulopuheiden mukaan vihta maksaisi viisi euroa, mutta vastasta saat pulittaa kuusi euroa. Kuulostaa siltä, että tuo vasta on valmistettu ulkomailla – Itä-Suomen suunnalla – ja siksi siihen on tullut kuljetuksen lisämaksu.

Äidit ja isät. Viekää pienet vauvanne saunaan, “hossotkaa” heitä vihdalla. Sopivan lämmin vesi paljussa. Huomaatte miten mukavaa löylyn otto on. Lapsi on suorastaan innoissaan kokemuksesta. Punaposkista lasta on mukava katsella. Yö unet maistuvat.

Menkää ihmeessä vihtametsään, saatte hyvän vasta-aineen flunssaa vastaan. Sellaisen kävi hankkimassa myös
                                                                                               Niilo